Espanjassa muhii muutos – historiallisiksi luonnehditut vaalit käynnissä

Espanjalaiset ovat äänestäneet parlamenttivaaleissa, joissa maan kaksipuoluemallin odotetaan murtuvan. Vaaleja kutsutaan jo ennalta historiallisiksi. Parlamenttiin on nousemassa kaksi uutta puoluetta – vasemmistolainen Podemos ja liberaali Ciudadanos. Ennusteet lupaavat uusille jopa yli kolmasosaa äänistä.

Ulkomaat
Ciudadanos-puolueen johtaja Albert Rivera
Media seuraa tarkkaan kahden uuden puolueen johtajia. Tässä äänestää Ciudadanos-puolueen puheenjohtaja Albert Rivera.Alberto Estevez / EPA

Madridissa vaalit ovat sujuneet normaalin joulunalussunnuntain tunnelmissa. Vaalipaikoilla on käyty vilkkaasti samalla kun on hoidettu joulunajan hankintoja.

– Toivomme vaaleista politiikan muutosta – vasemmalle tietysti, sanoi keski-ikäinen pariskunta aamupäivällä äänestämässä käytyään.

– Ystävämme, pääministeri Mariano Rajoy, voisi vaikka muuttaa Saksaan, veisteli pariskunnan mies.

Muutos vaaleissa tulee, mutta ei välttämättä vasempaan. Kyselyiden nojalla on selvää, että parlamenttiin nousee kaksi uutta puoluetta: vasemmistolainen Podemos ja liberaali Ciudadanos. Niiden ennustetaan vievän yhteensä yli kolmasosan äänistä.

Uusista hieman vahvemmaksi on viime vaiheissa kivunnut Ciudadanos, vaikka vielä alkuvuonna Podemos näytti tärkeimmältä muutospuolueelta.

Podemosin puheenjohtaja Pablo Iglesias
Podemos-puolueen puheenjohtaja Pablo IglesiasLuca Pergiovanni / EPA

Ciudadanosille olisi luvassa tuoreimpien kyselyjen mukaan liki 20 prosenttia. Podemosin ennuste jää 16-18 prosentin välille, kun se korkeimmillaan oli reilusti yli 20 prosenttia vuoden alkupuolella.

Espanjan vanhan sosialistipuolueen suosio on pysynyt alamaissa huolimatta uuden puoluejohtaja Pedro Sánchezin ponnisteluista. Sosialisteja uhkaa historiansa kehnoin tulos, vain runsaat 20 prosenttia.

Espanjaa viimeiset neljä vuotta johtaneen oikeiston kansanpuolueen odotetaan säilyvän suurimpana, mutta senkin kannatus on romahtanut alle 30 prosentin. Edellisvaaleissa puolue keräsi liki 45 prosenttia äänistä.

Rajoyn riesana oli talouskriisin hoito

Mariano Rajoyn kansanpuolue äänestettiin valtaan keskellä syvintä talouskriisiä José Luis Rodríguez Zapateron sosialistihallituksen epäonnistuttua kriisin hoidossa.

Pian valtaan tultuaan Rajoyn hallitus joutui korottamaan veroja, tekemään rajuja menoleikkauksia ja pyytämään euromailta yli 40 miljardin euron hätäluoton pankkijärjestelmän pelastamiseen.

Enemmistönsä turvin hallitus vei läpi työreformin, joka herätti paljon pahaa verta, mutta toisaalta auttoi painamaan työvoimakustannuksia alas ja tukemaan onnistuneita vientiponnisteluja.

Vienti ja turismi ovat olleet valttikortteja taantumasta nousussa. Talous on saatu tänä vuonna yli kolmen prosentin kasvuun, ja pahimmillaan 26 prosentissa käynyt suurtyöttömyys laskee kohti 20 prosentin tasoa - mutta hintana on ollut etenkin matalapalkkojen lasku toimeentulon kipurajoille sekä eriarvoisuuden tunteen voimistuminen.

Korruptio syö valtapuolueiden suosiota

Samaan aikaan talouskriisin vuosina kansanpuolueen, sekä muiden valtapuolueiden, riveistä paljastui laajoja korruptiokäytäntöjä, jotka ovat suututtaneet ison osan kansalaisista ja saaneet vaatimaan politiikan puhdistamista uusien puolueiden avulla.

Uusien puolueiden tulo mullistaa Espanjan politiikan kentän, jota tähän asti ovat suvereenisti hallinneet kansanpuolue ja sosialistit.

Demokratian aikana kahdella suurella on säännöllisesti ollut yli 80 prosenttia parlamenttipaikoista, enimmillään jopa yli 90 prosenttia vuosina 2008-2011.

Hallituksen on muodostanut aina jompi kumpi suurista. Koalitioita ei ole ollut koskaan.

Jos ennusteet toteutuvat, uudessa parlamentissa tulisi olemaan neljä suhteellisen tasavahvaa ryhmää, joten hallituksen muodostuksessa ollaan aivan uuden tilanteen edessä.

Vaalitulos selviää ennen puoltayötä Suomen aikaa.