Toisenlaiset martat – Latvian Marta-järjestö taistelee naisten oikeuksien puolesta

Viitisentoista vuotta sitten perustettu Marta on yhä ainoa naisten oikeuksia ajava järjestö Latviassa. Se auttaa hakattuja ja raiskattuja naisia sekä hyväksikäytettyjä lapsia. Nyt järjestö pelkää, että vanhoilliset vievät tasa-arvoa taaksepäin.

Yle maailmalla: Riika
Liene Gatere, Irina Frolova ja Iluta Lace.
Marta-järjestön toimistossa Riian keskustassa työskentelee kymmenkunta naisten.  Naisten ja lasten oikeuksista vastaa Liene Gatere, etuisuuksien kanssa auttaa sosiaalityöntekijä Irina Frolova sekä toimintaa johtaa Iluta Lace.Marjo Näkki / Yle

Vuonna 1999 Iluta Lace kierteli Riian keskustassa vastasyntyneen lapsen kanssa. Hän etsi toimitiloja uudelle järjestölle, joka oli saamassa suomalaisilta vetoapua.

Suomenruotsalainen Marttaliitto Marthaförbundet etsi Baltiasta avustuskohdetta, sillä se halusi auttaa paikallisia naisia hakeutumaan työmaailmaan ja taloudellisesti itsenäiseen elämään. Tukea oli tulossa EU:lta.

Ajatus oli hyvin lähellä sitä, miksi martat yli sata vuotta sitten Suomessa perustettiin: auttamaan naisia selviytymään taloudellisesti. Pian oli kuitenkin selvää, että marttojen suunnittelemat kieli- ja yrittäjyyskoulutus oli aivan muuta kuin mitä Latviassa todella tarvittiin.

Lacen luokse alkoi hakeutua naisia, jotka olivat kokeneet fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.

Martat on kutsumusammatti

Nyt viitisentoista vuotta myöhemmin Martan Riian-toimistossa työskentelee kymmenkunta naista. Heidän joukossaan on sosiaalityöntekijä, psykologi sekä asianajaja, joka avustaa Martan asiakkaita laillisissa asioissa kuten lähestymiskiellon hankkimisessa väkivaltaista puolisoa vastaan.

Sosiaalityöntekijä neuvoo avuntarvitsijoita yli tuhat kertaa vuodessa.

– Työntekijämme saisivat suurempaa palkkaa missä tahansa muualla, mutta he haluavat työskennellä täällä, koska kokevat asian niin tärkeäksi, nykyään Marta-järjestön toiminnanjohtajana työskentelevä Lace kertoo.

Asiakkaina on lisäksi hyväksikäytettyjä lapsia ja ihmiskaupan uhreja. Latvian pääkaupungissa Riiassa käydään vilkasta seksikauppaa, ja prostituutioon päätyy monia ihmiskaupan uhreja muualta maasta.

Yli sata naista pahoinpidellään päivittäin

Marta-järjestö ajaa aktiivisesti lainsäädäntöä, joka parantaisi naisten ja lasten asemaa Latviassa. Monessa se on onnistunutkin.

Esimerkiksi nyt Latviassa toimii kiireellisen puuttumisen järjestelmä, jolla lähisuhdeväkivallan uhri saa apua nopeasti. Väkivaltaan syyllistyneen täytyy lähteä kotoa puolessa tunnissa, ja hänelle annetaan kiireellisesti lähestymiskielto.

Latviassa arviolta 39 prosenttia yli 15-vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa. Joka päivä noin sata naista joutuu puolisonsa pahoinpitelemäksi.

Kaksinaismoraali on voimissaan

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Latviassa asenneilmapiiri on yhä ajoittain hyvin vanhoillinen. Raiskauksen uhria ei aina mielletä uhriksi. Viime vuonna yleinen syyttäjä sanoi parlamentin kuulemisessa, että raiskausta on joskus vaikea kutsua raiskaukseksi, koska uhria voi syyttää siitä mitä hänelle on tapahtunut.

Nyt ilmapiiriä kiristää uusi opetuslaki, jossa säädetään moraalikasvatuksesta. Kyse on konservatiivisten kansalaisjärjestöjen ja poliitikkojen ajamasta uudistuksesta, jolla koulut voidaan velvoittaa painottamaan avioliittoa ja perhe-arvoja ainoana oikeana tapana elää.

Ihmisoikeusaktivistit pelkäävät, että moraalikasvatusvelvoite voi johtaa tasa-arvon heikkenemiseen ja homofobian kasvuun Latviassa. Myös seksuaalikasvatus voi heikentyä. Latvia on yksi HIV-tartuntojen kärkimaita Euroopassa.

– Meillä vallitsee kaksinaismoraali. Samat poliitikot ja kansalaisjärjestöt, jotka ovat huolissaan perhearvoista, eivät ole lainkaan kiinnostuneita naisten tai lasten ongelmista tai heidän kohtaamastaan väkivallasta, Lace sanoo.

Latvian Marta-järjestön toimintaa voi tutustua osoitteessa www.marta.lv (siirryt toiseen palveluun).