Analyysi: Espanjan vaalitulos johti poliittiseen umpikujaan

Espanjan vanhat suurpuolueet kärsivät eilen sunnuntaina pidetyissä parlamenttivaaleissa odotetusti kirvelevät tappiot. Toimittajamme Jyrki Palo Madridista arvioi vaalien johtaneen poliittiseen pattitilanteeseen.

Analyysit (Yle Uutiset)
Podemos-puolueen Pablo Iglesias (keskellä) juhli vaalitulosta Madridissa sunnuntaina.
Podemos-puolueen Pablo Iglesias (keskellä) juhli vaalitulosta Madridissa sunnuntaina.PEdro Armeste / AFP

Sunnuntain vaaleissa Espanjan parlamenttiin nousi kaksi uutta puoluetta, mikä lopetti vanhojen puoleiden pitkän valta-aseman. Samalla kuitenkin jouduttiin vaikeaan pattitilanteeseen.

Selkeäksi vaalivoittajaksi nousi uusi vasemmistopuolue Podemos runsaan 20 prosentin ääniosuudella. Podemos sijoittuu vasemmalle sosialisteista. Se haluaa kumota oikeiston talouspolitiikan. Europarlamentissa sen sisarpuolue on Kreikan Syriza.

Espanjaa johtanut oikeiston kansanpuolue säilyi suurimpana puolueena, mutta sen suosio romahti 16 prosenttiyksikköä noin 29 prosenttiin. Kansanpuolueen on vaikea löytää enää hallituspohjaa. Toisaalta myöskään vasemmisto ei saanut riittävää paikkaenemmistöä.

Edessä ovat hankalat neuvottelut, joissa avainkysymyksiä on Katalonian irtoamishanke. Podemos on käytännössä sitoutunut tukemaan kansanäänestystä, jota kansanpuolue vastustaa, ja joka vaatisi Espanjan parlamenttissa määräenemmistön.

Espanjassa alkoi "uusi aikakausi"

Vaalitulos oli yllätys, koska Podemos menestyi ennustettua paremmin ja toinen uusi puolue, keskustaliberaali Ciudadanos, jäi ennusteista. Ciudadanos sai äänistä lopulta vain noin 14 prosenttia.

Edessä ovat toivottomalta vaikuttavat neuvottelut.

Jyrki Palo

Sosialistipuolueen tulos oli sen historian pohjanoteeraus, 22 prosenttia, mutta puoluejohtaja Pedro Sánchez juhli sitä torjuntavoittona Podemosista. Sánchez myönsi yöllä, että kansanpuolueella on oikeus suurimpana puolueena ensin yrittää hallituksenmuodostusta, mutta hän painotti, että äänestäjät haluavat "uuden aikakauden".

Tämä viittaa siihen, että Sánchez aikoo itse yrittää vasemmistohallituksen muodostusta. Hän on kuitenkin riippuvainen Podemosista. Myös Podemosin nuori johtaja Pablo Iglesias julisti yöllä, että Espanja on siirtynyt uuteen aikaan. Hän asetti heti vaatimuksia:

– Espanja äänesti järjestelmämuutoksen puolesta. Se tarkoittaa väistämättä, että sosiaaliset oikeudet, kuten kelvollinen asunto ja julkinen terveydenhuolto on kirjattava perustuslakiin, Iglesias sanoi.

Lisäksi hän korosti, että Espanja "on monikansallinen maa". Se oli silmänisku Kataloniaan, missä Podemos ylsi suurimmaksi puolueeksi vaaliliitossa Barcelonan pormestarin Ada Colaun poliittisen liikkeen kanssa. Colau kuuluu kansanäänestyksen puoltajiin, kun taas Katalonian itsenäisyysmielisten rintama tähtää yksipuoliseen irtoamiseen Espanjasta.

Itsenäisyysmieliset saivat 18 paikkaa, ja kansanpuolueessa pelätään tosissaan, että vasemmisto yrittää hallituksen muodostusta jopa heidän tuellaan.

Suuri koalitio tuskin mahdollinen

Muualla Euroopassa tuttu "suuri koalitio" tuskin Espanjassa onnistuu.

Jyrki Palo

Liberaalipuolue Ciudadanosin paikkaluku ei riitä vahvistamaan Mariano Rajoyn kansanpuolueen hallitukselle jatkoa. Kansanpuolueen ainoalta mahdollisuudelta jatkaa Espanjan johdossa näyttää yhteistyö sosialistien kanssa. Tällainen muualla Euroopassa tuttu "suuri koalitio" tuskin kuitenkaan Espanjassa onnistuu.

Myös sosialistit vaativat kampanjassaan oikeiston talouspolitiikan kumoamista, johon kansanpuolueen olisi taivuttava, jos se haluaisi valtioyhtenäisyyden nimissä luoda suuren koalition. Sosialistien riveissä monet ovat jo ennakolta torjuneet pelkän ajatuksenkin yhteistyöstä kansanpuolueen kanssa.

Toisaalta vasemmistohallitus voisi saada tuekseen Ciudadanosin, mutta Ciudadanos vastustaa Katalonian irtoamista sekä kansanäänestystä.

Edessä ovat toivottomalta vaikuttavat neuvottelut. Lisäksi tilanne Katalonian osalta uhkaa lähiaikoina kiristyä, jos siellä saadaan kokoon uusi aluehallitus, jonka tehtävänä on irrottaa alue yksipuolisesti "Espanjan valtiosta".