Joulu on monelle yksinäiselle vuoden synkin juhla

Monille yksinäisille Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimen työntekijät ovat joulun ainoa juttukumppani. Yksinäisen joulua voi piristää pienillä teoilla.

Kotimaa
Vanhan ihmisen kädet ristittynä syliin.
Sini Salmirinne / Yle

Joulunaikaan yksinäisyys usein tiivistyy, jos postiluukusta ei tipahda joulukortteja eikä puhelin pirahda soimaan. Kun aattoiltana haarukoi yksin mikroateriaa, voi joulumaa tuntua kaukaiselta paikalta.

– Jouluna ihmiset kokoontuvat yhteen. Ne, jotka ovat tahtomattaan yksin, kokevat yksinäisyyden hyvin musertavana, kertoo Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Winterin mukaan etenkin ensimmäinen yksin vietetty joulu voi tuntua vaikealta, jos puoliso on kuollut tai lapset eivät tule enää käymään.

– Sitten on näitä ihmisiä, jotka ovat totaalisen yksin, aina. Joulun hiljaisuus kärjistää vielä tunnetta siitä, ettei ole ketään, joka soittaisi. Kaduillakaan ei näe ihmisiä.

Erityisen kivuliasta yksinäisille on Winterin mukaan usein se, jos heillä on huonot välit lapsiinsa tai lapsenlapsiinsa.

– Joulu on lasten juhla, ja jos sitä ei voida viettää lasten kanssa, sitä surraan.

Winterin mukaan yksinäisen ihmisen jouluun on helppo tuoda valoa.

– Pienet asiat ovat niin suuria ihmisille. Soita sukulaiselle, jota et ole nähnyt pitkään aikaan, tai miksei hänet voi kutsua syömäänkin. Naapurin yksinäiselle herralle tai rouvalle voi käydä viemässä vaikkapa kukkasen.

Kriisipuhelimessa tuetaan, surraan ja ollaan tarvittaessa hiljaa

Yksinäiset soittelevat Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimeen joulunpyhinä ja ennen joulua.

Osa soitoista jää kriisipuhelimen työntekijöiden muistiin aivan erityisesti. Winterin mieleen on syöpynyt vuosien takaa mies, joka soitti ja kertoi, että hän tapaa ystäviään ja sukulaisiaan enää unissaan.

– Hänellä ei ollut ketään. Se jäi mieleen ja sydäntä särkemään.

Ajoittain auttaja voi mennä sanattomaksi puhelimessa. Winterin mukaan se ei kuitenkaan ole huono asia.

– Välillä on hyväkin olla hiljaa. Ei meidän tarvitse olla robotteja, joilla on aina iloinen vastaus kaikkeen. Jos välit ovat menneet rikki suuntaan jos toiseenkin, olemme taho, missä asiaa voi surra. Pääasia on, että soittaja tulee kuulluksi. Ihmisiä auttaa se, että voi puhua siitä, mikä ahdistaa.

Kriisipuhelinpäivystäjä koettaa kuitenkin löytää myös ratkaisuja soittajan tilanteeseen. Rohkaisu on oleellinen osa työtä.

– Jos vaikkapa leski soittaa ennen joulua yksinäisyydestään, autamme häntä miettimään, löytyisikö keinoja, millä tavoin ei tarvitsisi olla yksin – voisiko hän ottaa yhteyttä sukulaisiinsa. Emme sano mitään ratkaisuja, vaan autamme soittajaa löytämään hänelle sopivia tapoja toimia.