Älä tule paha pukki, tule hyvä pukki!

Monelle meistä joulupukin vierailu on ollut lapsuuden kohokohta, jota on odotettu ja jopa hiukan pelättykin. Olihan mahdollista, että pukki tuo pelkkiä risuja, jos ei ole ollut kiltti. Yle Hämeen tekemä nettikysely keräsi ihmisten pahimpia ja parhaimpia pukkimuistoja.

Kotimaa
Joulupukki pujahtaa kuusen taakse.
Hannu Harhama / Yle

Nettikyselyn mukaan tilattu pukki ei ole aina paras vaihtoehto. Esimerkiksi nimimerkki Krisse kertoo, että ei enää ikinä tilaa tuntematonta joulupukkia. Lehti-ilmoituksen kautta löytyneen pukin tulon oli Krissen mukaan kuullut pullojen kilinästä - ei siis kulkusten kilinästä.

Pahasti sammaltava pukki teki ennätysnopean käynnin, kun me aikuiset kannattelimme joulu-ukkoa. Oli tosi surullista, että lapset olivat odottaneet pukkia ja halusivat esittää tälle lauluja. Koko ajan pelkäsimme, että mukulat huomaavat pukin surkean kunnon. Harmittelimme ääneen pukin hurjaa kiirettä, vetäisimme nopean pukkibiisin ja lennätimme miehen pois mökistä. Tälle pukile ei maksettu. Autoon (onneksi apumiehen paikalle) lysähtävä pukki oli sitä mieltä, että jos ei aja, voi ottaa. Myös joulupukki.

Myös joulupukin muori on aiheuttanut mielipahaa. Muorien muori kirjoittaa, että hän ei enää tilaa jouluna tuntematonta muoria.

Pukki vielä meni, mutta muorilla oli tismalleen samat asusteet kuin pukilla; parta ja kaikki. Isoon ääneen tullessaaan käkätti, että tällä muorilla onkin parta. Ainoa ajatus oli saada pariskunta pihalle ja nopeasti.

Hyvän mielen tuoja

Joulu-Rauha puolestaan muistelee omia joulupukkikokemuksiaan pilke silmäkulmassa. Tilattu pukki oli hyvä, mutta olisi saanut olla riskimpi.

Tilasimme pukin aina samasta suunnistajaseurasta emmekä koskaan joutuneet pettymään. Iloisia ja "oikeita", vaikkakin hoikkia ;). Ensimmäisestä kerrasta lähtien otimme myös käytännön, että lahjat avataan vasta pukin lähdettyä, silloin se 15 min on ihan riittävä aika olla kohtelias ja keskittyä pukin kanssa jutteluun. 

Kun kerran pukiksi ryhtyy, niin homma on hoidettava kunnialla. Tätä mieltä on nimimerkillä joulupukki nettikyselyyn vastannut ex-pukki.

Olin nuorempana vuosia joulupukkina ja aina selvinpäin. Aikaa varasin noin 30 - 45 minuuttia perhettä kohden. Joskus saattoi kulua tuntikin. Kiireellä ei sitä virkaa voi hoitaa kunnolla. Se tuo joulumieltä joulupukin sydämeenkin kun käy vain muutamassa perheessä ja keskittyy siihen mitä on tekemässä. Laulutaito ja tarinankerrontataito on ehdottomia "pääsyvaatimuksia" pukille.

Pukki kesälomalla

Kaikkihan tietää, että joulupukkikin tarvitsee lomaa. Joulupukki-nettikyselyssä nousi esille kaksi muistoa lomailevasti joulu-ukosta. Näin Marjaleena:

Aikoinaan oltiin mummolassa Kajaanissa, ja lähdettiin isovanhempien kanssa kaupungille juhannuksen alla....vastaan tuli hyvässä maistissa oleva joulupukki....! Siinä oli sitten neljälle (joulupukkiin vielä uskovalle lapselle) selittämistä, mutta selitettiin että Joulupukki on kesälomalla. Ja lapsiakin vain nauratti! :D Hän näytti enempi likaiselta lampaalta kuin joulupukilta.

Sen sijaan nimimerkki Meni usko kerralla kirjoittaa pettyneensä pahan kerran:

Meni kerralla usko joulupukkiin, kun eräänä jouluaattona, tullessani iltapäivällä joulusaunasta, näin 4 joulupukkia tupakalla autokatoksessa. Kolmella heistä oli sen ajan susiturkit ja naamari, mutta yksi oli vetänyt turkishaalarin nurinpäin päällensä ja se haisi kaksitahtipensalle. Hän näytti enempi likaiselta lampaalta kuin joulupukilta. Heillä kaikilla olivat naamarit kaulalla tupakoinnin vuoksi. No eipä aikaakaan, kun yksi susiturkkisista pukeista ilmestyi meille jakamaan lahjoja ja haisi viinalle. Tämä tapahtui lapsuudessani 60-luvulla.

Joulupukit "omasta takaa"

Aika monella meistä on kokemuksia siitä, että joulupukki on löytynyt läheltä ellei peräti omasta perheestä. Näin kirjoittaa myös muutama joulupukkiaikojaan muisteleva. Miespuolinen sukulainen oli onnistunut hämäämään ainakin muutaman sirkeäsilmäisen lapsosen. Nimimerkki Kymmenes lapsi omista muistoistaan:

Vuosi on ehkä 1947-48. Isäni ei elänyt. pukki oli mielestäni mukava, lahjoja jaettiin olin onnellinen, pukki osasi houkutella ja menin syliin. Heti kun pukki oli lähtenyt pari vuotta vanhempi sisareni valisti: Kehtasitkin mennä syliin ei se mikään oikea pukki ollut, se oli Ismo etkö yhtään huomannut. (Ismo oli vanhimman sisarukseni poikapuoli)

Nimimerkki Mummo sukeltaa omissa muistoissaan 1940-50-luvun taitteeseen, jolloin hän oli joulupukkiin uskomisen iässä.

Elettiin maalla, eikä joulupukki ottanut maksua - varsinkaan kun useimmiten oli omasta perheestä. Eräänä vuonna oli hauska ja leikkisä joulupukki, joka puheli mukavia, tanssahteli ja lopulta pussasi äitiä kädelle. Äitiä ja vanhempia sisaruksia nauratti ja minustakin oli erikoisen mukava pukki kun ei ollenkaan kyseenlaistanut kilttinä olemistani.Uskoin silloin vielä täysillä joulupukkiin. Kun lahjojen jako oli päättynyt ja jakaja mennyt ovesta ulos, yksi ja toinen ihasteli, miten olikin niin lysti joulupukki. Pikkusiskoni, peräti kolme vuotta minua nuorempi tokaisi: "Eihä se ollu ku semmone isäpukki vaa!"