Viljaa ja villiyrttejä keväästä syksyyn – eettisesti kasvatettu tipu varttuu joulukalkkunaksi

Kiireettä kasvanut ja tilalla teurastettu lintu on lähiruokaa. Rytöheinällä kasvatettu kalkkuna voi olla myös eettinen valinta.

Kotimaa
Kalkkuna alatemmesläisen savusaunan ritilällä.
Alatemmeksen kalkkunoista valtaosa päätyy joulupöytään nimenomaan savusaunan kautta. Savustuksen jälkeen linnut pakataan uudelleen ja ovat syömistä vaille valmiita.Timo Sipola / Yle

Tipun kasvaminen kalkkunapaistiksi paistiksi kestää huhtikuun lopulta lokakuun lopulle eli puoli vuotta. Lintujen elämä alatemmesläisessä navetassa on hyvä verrattuna tehokasvatukseen joutuneisiin lajitovereihin. Tehotuotettujen kalkkunoiden elinaika saattaa olla jopa puolet lyhyempi, mutta karu.

Savustettuna se on parhaan makuista ja helppo syödä.

Klaus Häkli

Viljalla ja villiyrteillä rauhallisesti väljissä tiloissa kasvanut joulupaisti on kalkkunan loppukäyttäjille myös eettinen valinta.

– Aika paljon kalkkunan syöjät nauttivat myös kinkkua. Mutta ehkä siinä ainakin tässä meidän tapauksessa on kyse myös etiikasta, arvioi Lakeuden Kalkkunan liikkeenharjoittaja Klaus Häkli.

Liminkalaista lähiruokaa

Kinkku on suomalaisen joulupöydän ylivoimainen ykkönen. Joulukalkkunaa myydään Suomessa vain murto-osa kinkun määrästä.

Liminkalainen Häkli on jo useamman vuoden toimittanut vähärasvaista ja viljalla ruokittua kalkkunaa pohjoispohjalaisiin joulupöytiin. Valtaosa linnuista päätyy kuluttajien käyttöön savustettuna.

– Makuasioista ei voi kiistellä. Ei sitä voi perustella, mutta savustettuna se on parhaan makuista ja helppo syödä, sanoo Häkli.

Kasvatustiloista teurastamoon on matkaa vain seitsemän metriä.

Klaus Häkli

Kyseessä on varsinainen lähiruoka. Koko tuotantoprosessi vuorokauden ikäisestä tipusta navettakasvatuksen, kotiteurastuksen, suolauksen ja savusaunassa kypsymisen kautta meheväksi paistiksi joulupöytään tapahtuu Limingassa.

– Linnut kasvavat vapaasti riittävän väljissä tiloissa. Ne syövät tällä alueella tuotettua ja Tyrnävän myllyssä litistettyä viljaa. Kasvatustiloista teurastamoon on matkaa vain seitsemän metriä. Se ei siis ole mitään stressilihaa, vaan oikeaa lähiruokaa, kertoo Häkli.

Villiyrttejä vai rytöheinää?

Viljan lisäksi linnut saavat vettä, vitamiineja, kivennäisaineita, kalkkia sekä mesiangervoa, heinää ja nokkosta.

Hienosti sanottuna villiyrttejä, mutta siis tällaista navetantausrytöheinää.

Klaus Häkli

– Hienosti sanottuna villiyrttejä, mutta siis tällaista navetantausrytöheinää, naurahtaa Häkli.

Tehotuotannosta tuleva kalkkuna on kasvatettu rehulla nopeammin kuin nämä liminkalaiskalkkunat. Makukin on tietysti vähän erilainen kuin rikkaruohoja syövällä lajitoverilla.

– Sillehän se maistuu mitä se syö, toteaa Häkli.

Valtaosa pienen yrityksen kalkkunoista päätyy joulupöytään nimenomaan savusaunomisen jälkeen. Sen jälkeen linnut pakataan uudelleen ja ovat syömistä vaille valmiita.