Keskustan konkaripoliitikko pani poikkeusvuoden pakettiin: "Toivoa ei ole heitetty"

Keskustan pitkän linjan kansanedustaja, iisalmelainen Seppo Kääriäinen ei huolehdi gallupeista ja uskoo vielä yhteiskuntasopimukseen. Yle Savon ja Yle Pohjois-Karjalan vuoden 2015 viimeisessä kansanedustajatentissä Kääriäinen käy läpi hallituksen alkutaivalta ja antaa myös uudenvuodenlupauksen.

Seppo Kääriäinen
Seppo Kääriäinen
Sakari Partanen / Yle

Keskustan konkaripoliitikko Seppo Kääriäisen mukaan keväällä aloittaneen uuden hallituksen taival on kulkenut odotusten mukaisesti. Hän huomauttaa, että Suomi on poikkeuksellisessa ja vaikeassa tilanteessa, mutta hallitus on silti saanut uudistustyönsä alkuun.

Näin Kääriäinen kuvaa politiikan vuoden tärkeimpiä tapahtumia, tulevaisuutta unohtamatta.

Alussa hypetystä, nyt laskua

Kääriäisen mukaan Helsingin Sanomien tuoreimpien gallupeiden osoittama hallituksen suosion raju lasku on odotettua. Gallupeiden mukaan hallituksen suosio on romahtanut kesästä ja SDP:n ja keskustan kannatus on melko lailla tasoissa.

– Tämä on odotettu kehityskulku. Alkuun on hypetystä, kannatus nousee ja sitten tulee laskua. Puoleen vuoteen ehti tapahtua paljon. Yllättävää on se, että SDP on ponkaissut neljänneltä sijalta keskustan tasalle tai vähän ylikin.

Gallup-suosion laskun vuoksi ei kuitenkaan pidä lähteä tekemään muutoksia, Kääriäinen sanoo.

Maaleja syntyy, kun tavoittelee tuloksia, ja nyt on sellainen meininki.

Seppo Kääriäinen

– Tärkeintä on saada aikaan Suomen talouteen käänne, ja nimenomaan kohti parempaa työllisyyttä. Se ratkaisee, miten tässä yhteiskunnassa käy. Siinä sivussa ratkeavat poliittiset voimasuhteet, mikä on kuitenkin tässä toissijainen asia.

Hallitus ei seisoskele

Kääriäinen torppaa kritiikin, jossa hallitusta on moitittu hutiloiden valmistelluista lakiesityksistä.

– Se pikemminkin osoittaa realismia, sopeutumista ja reagointikykyä kuin hutilointia. Silloin jos tulee uudenlaisiin johtopäätöksiin, niin pitää tehdä uusia päätöksiä.

Kääriäisen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ratkaisukeskeinen poliitikko, jonka toiminnan motiivina on saada aikaan päätöksiä. Juuri sitä Suomi Kääriäisen mielestä tarvitsee.

– Jos muistelemme viime vaalikauden viimeistä vuotta, niin sitä leimasi päättämättömyys. Sitä Suomi ei kestä. Valtioneuvosto on joukkue, eikä pelaamaton joukkue, joka vain seisoskelee, tee maaleja. Maaleja syntyy, kun tavoittelee tuloksia, ja nyt on sellainen meininki.

Yhteiskuntasopimusta pitää vielä yrittää

Kääriäisen mukaan ensi vuonna pitäisi saada työmarkkinasopimus aikaiseksi. Kääriäisen mukaan asia on niin tärkeä sekä talouden, yhteiskunnan ilmapiirin että työrauhan vuoksi, että neuvottelupöytään olisi jälleen kerran palattava.

– Toivoa ei ole heitetty eikä sitä ole syytä heittääkään. Asia on tietysti pääosin työmarkkinajärjestöjen käsissä. Voiko hallitus tulla siihen jollakin tavalla mukaan, sen näyttää aika, jos niin pitkälle päästään, että ratkaisu on hilkulla syntyä.

Sote-ratkaisu saatiin, vaikka vääntöä oli

Sote-uudistuksessa päästiin eteenpäin, kun hallitus sai sovittua itsehallinto- ja sote-alueiden määrästä ja kirjattua, että valinnanvapautta lisätään. Sote-väännöstä jäi se kuva, että keskustalle tärkeintä on saada 18 itsehallintoaluetta hinnalla millä hyvänsä, vaikka monet asiantuntijat pitivät pienempää lukua parempana.

Häneltä ei saa suoraa vastausta siihen, miksi pääministeri oli valmis kaatamaan hallituksen, jos keskusta ei saa haluamaansa 18 aluetta.

– Tärkeintähän tässä on se, että sote-palvelut aikanaan, kuten nytkin, ovat kaikkien saatavilla tasavertaisesti. Tässä mielessä se, että päädyttiin 18 alueen maakuntaratkaisuun, voi olla erittäinkin hyvä ratkaisu, varsinkin kun maakuntahallintoon kootaan muitakin tärkeimpiä asioita, joihin maakunnan väki voi ihan suoraan vaikuttaa, Kääriäinen muotoilee.

Malttia pakolaiskriisin myllerryksessä

Turvapaikanhakijoiden tulo tässä mittakaavassa on ollut Suomelle yllätys, Kääriäinen toteaa. Turvapaikanhakijatilannetta on kuitenkin pystytty hallitsemaan hänen mukaansa hyvin.

– Tornion järjestelykeskus on ollut jopa muillekin eurooppalaisille esimerkkinä, miten asioita voidaan hoitaa ja vaikeita asioita ottaa hallintaan.

Kääriäinen toivoo kaikilta malttia vaikeassa tilanteessa.

– On syytä olla maltillinen ja tunnustaa, että olosuhteet ovat nyt muuttuneet meistä riippumattomista syistä. Tämä pakolaiskysymyshän ei ratkea Suomen tekemillä päätöksillä vaan eurooppalaisilla ratkaisuilla.

Uhkailut eivät ole uusi ilmiö

Ensimmäisen kerran vuonna 1987 eduskuntaan valitun Kääriäisen mukaan vihapuhe ja päättäjiin kohdistuva uhkailu eivät ole uusia ilmiöitä. Hän muistelee, että Euroopan unioniin liittymispohdintojen aikaan mielipiteet olivat erittäin aggressiivisia.

Kääriäinen uskoo, että myös silloin moni poliitikko sai sekä itseensä että perheenjäseniinsä kohdistuvia suoria uhkauksia.

– Aina kun tulee uusi iso asia, jossa ei ole pelkkiä miellyttäviä piirteitä, vaan myös jotakin outoa, se saa ihmiset toimimaan ei-toivotulla tavalla. Siihen liittyvät myös nämä uhkailut, jotka eivät kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan eivätkä oikeusvaltioon, Kääriäinen painottaa.

Urheillen kohti uutta vuotta

Sipilä antoi Pääministerin haastattelutunnilla uudenvuodenlupauksen, jonka mukaan hän sanoo pyrkivänsä pitämään yhden vapaapäivän viikoittain ensi vuonna.

Seppo Kääriäinenkin antoi henkilökohtaisen lupauksen:

– Lupaan joka sunnuntai sauvakävellä tai hiihtää kymmenen kilometriä.