Varpunen on veli taivahasta, sika saa kuulan kalloonsa – "Murheelliset joululaulut tuovat positiivisen olon"

Suomalaiset kuuntelevat surumielisiä joululauluja ja sille on syynsä. Radio Suomen musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki uskoo, että haikeitten laulujen kanssa rauhoittuminen auttaa ihmisiä löytämään positiivisen olon sisältään.

Kotimaa
Seimen lapsi
"Seimen lapsi" on yksi monista joululauluista Suomen lähetysseuran vihkosessa.Jorma Korhonen / Yle

Mummon polku mökkiin on iljakas ja jäinen, ja siellä mummo yksin asustaa. Varpunen jouluaamuna ei olekaan lintu, vaan pieni veli taivahasta. Sika-kappaleessa sika saa kuulan kalloonsa.

Suomalaisissa joululauluissa soi murheen aalto tai vähintäänkin laulut ovat haikeita. Miksi suomalaiset rakastavat surumielisiä joululauluja?

Kun kuuntelee surumielistä musiikkia, rakentuu parempaan mieleen.

Jorma Hietamäki

– Suomalainen kokee asiat niin, että kun olo on mietteliäs ja rauhoittuu surumielisen musiikin kanssa, se luo positiivisen olon, analysoi Radio Suomen musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki.

– Lauluissakin todetaan, että kiireet pysähtyvät. Ihminen alkaa miettiä omaa itseään ja elämäänsä. Kun siinä vielä kuuntelee surumielistä musiikkia, rakentuu parempaan mieleen. Se on suomalainen itsestäänselvyys eikä välttämättä päde muihin kansoihin.

Hei, tonttu-ukot hyppikää -laulussa lauletaan, että ”hetken kestää elämä, ja sekin synkkä ja ikävä”. Hietamäen mukaan vanhoja sanoituksia ei kannata yrittää liittää suoraan nykypäivään.

– Jos sellainen teksti tehtäisiin näinä aikoina, se saisi varmasti jyrkän tuomion ja jäisi huomiotta kokonaan.

Lauluntekijät toivovat lottovoittoa

Joululaulujen kirjo on laaja. Tehdään uusia versioita vanhoista lauluista, hupijoululauluja ja kokonaan uusia lauluja.

Uusien joululaulujen tekijät pyrkivät tekemään laulustaan ikivihreän, joka etenisi joulusta jouluun.

– Aika harvoin siinä onnistutaan, vaikka joka vuosi yritetään. Kovinkaan monia joululauluja ei ole viime vuosilta jäänyt vahvasti elämään. Muutamia poikkeuksiakin on, kuten Tulkoon joulu ja Sydämeeni joulun teen.

Hietamäki epäilee, että yksikään tämän vuoden joulukappaleista ei jää elämään. Uusia joululauluja ylipäätään julkaistiin tänä vuonna vähän.

– Nekin, mitkä tulivat, olivat pääasiassa vanhojen kappaleitten kierrätyksiä. Kyllä suomalaiset tarpovat aika syvissä hangissa, vaikka lunta ei muuten juurikaan ole.

Joululaulut palauttavat lapsuuden muistoihin

Ihminen haluaa turvautua joululauluihin, joita kuunteli lapsena.

Jorma Hietamäki

Radio Suomen musiikkipäällikölle satelee palautetta joululauluvalinnoista, joskin palautetta on hänen mukaansa tullut tänä vuonna tavallista vähemmän.

– Palaute on keskimäärin sitä, miksi joululaulut soivat liian aikaisin tai miksi niitä soitetaan vasta niin myöhään, Hietamäki sanoo.

Kolmas kysymys on, miksei soiteta kunnon joululauluja.

– Ihminen haluaa turvautua joululauluihin, joita kuunteli lapsena. Uusia joululauluja, jotka muistuttavat normaalia iskelmää, saatetaan vierastaa. Niihin ei pääse samalla tavalla sisälle kuin perinteisiin Maa on niin kaunis ja En etsi valtaa loistoa. Ihminen haluaa muistoja ajoista, jolloin tuntui, että kaikki oli paljon mukavampaa ja paremmin kuin tällä hetkellä.