1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Sata vuotta sitten joulupukki saattoi jakaa myös risuja – Pukin esi-isät olivat "tuomareita"

Suomalaisen joulupukin esi-isät olivat sadonkorjuujuhlien kekripukkeja.

Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Joulupukki, valkoparta, vanha ukki vierailee tänäkin jouluna monissa suomalaisissa perheissä. Joulu juhlana ja pukki lahjantuojana ovat kuitenkin varsin uusia tapoja Suomessa.

– Jos olisi tehnyt gallupkyselyn Suomen maaseudulla 1700-luvulla ja kysynyt, miten ihmiset viettävät joulua, niin yleisin vastaus olisi ollut, mitä? Kukaan ei tiennyt joulusta mitään, huomauttaa kansanperinteen tutkija Hannu Sinisalo.

Joulua alettiin yleisesti viettää Suomessa vasta 1800-luvun lopussa, ja joulupukki vakiintui nykyhahmoonsa 1930- ja 1940-luvulla.

– Nyt hän antaa vain lahjoja, mutta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä joulupukki saattoi antaa myös risuja.

Juuret sadonkorjuujuhlassa

Pukkiperinteen juuret juontavat kuitenkin kauas menneisyyteen, suomalaisen maatalousyhteiskunnan sadonkorjuujuhliin eli kekreihin. Kekrijuhlien aikaan kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja.

– Naamioituneet nuorten miesten joukot kiertelivät ympäri kyliä talosta taloon. Ne olivat mukavasti päissään. Ne halusivat talosta ruokaa, juomaa ja kestitystä. Jos se annettiin, talo sai siunauksen. Jos ei annettu, talolle tuli kirous. Eli oli parempi antaa, kertoo Sinisalo.

Kekrihahmot olivat usein pukeutuneet lammasturkkeihin, ja niiden päässä saattoi olla kirves tai teräase. Niiden oli tarkoitus olla pelottavannäköisiä.

Pukit toimivat tuomareina

1800-luvulla kekriperinne lähestyi pyhäinpäivää ja sulautui kristilliseen perinteeseen. Pukit ovat kiertäneet suomalaisia taloja myös tapaninpäivänä ja nuutinpäivänä.

– Kulkueen idea on se, että ne ovat tuomareita. Ne tulevat vuoden taitekohdassa tuonpuoleisesta maailmasta meidän maailmaan. Ne kysyvät, olemmeko te anteliaita vai emme ja tuomitsevat sen mukaan.

Sinisalo huomauttaa, että pukin apurit tekevät nykyään samaa. Nimien kirjaan merkitään taas, tuhma vai kiltti, ajatelkaas!

– Joulua alettiin viettää laajemmin sanomalehtien yleistymisen myötä 1870- ja 1880-luvulla. Lehdistö auttoi joulun lanseeraamisessa enemmän kuin kirkko. Koulu auttoi myös, kun koululaitos perustettiin. Koulussa opetettiin, että joulu on iso juhla.