Metsästykseen vedotaan, toisiamme tapetaan

Suomalaisia kuolee ammuttuna suhteessa enemmän kuin muita EU-kansalaisia. Mielenterveysprofessorin mukaan aseiden helppo saatavuus on kansanterveydellinen ongelma. Silti väitteet maan ampuma-aseongelmasta tyrmätään usein, kirjoittaa Yle Newsin toimittaja Sam Kingsley.

A-studio
Bissu. Kivääri metsästäjän käsissä. Kiväärissä kiikaritähtäin.
Yle

– On todella järkyttävää, kun sellaista näkee ensimmäisen kerran. Se on järkyttävää joka kerta muutaman ensimmäisen vuoden ajan.

Pitkän uran poliisina lähinnä Etelä-Suomessa tehnyt Vesa on kutsuttu monta kertaa hoitamaan ampumatapausten ikäviä jälkimaininkeja.

– Vuosien mittaan siihen on pakko alkaa suhtautua mustalla huumorilla, Vesa myöntää.

Johan nyt, täällähän on aivoja joka puolella. Yäk!

– Sitä kävelee huoneeseen ja sanoo: ’Johan nyt, täällähän on aivoja joka puolella. Yäk!’

Suomessa tapahtuu eniten kuolemaan johtavia ampumatapauksia koko EU:n alueella. Ampuma-aseisiin liittyvien tapausten hoitaminen kuuluu Suomessa tavalliseen poliisin työhön. Selviytymisstrategia on välttämätön poliiseille, jotka joutuvat ruotimaan ampumisten seurauksia.

– Keskenämme puhumme sarkastisesti ja jopa kyynisesti, vaikka olemme selvittämässä kauheaa tilannetta. Meidän on pakko. Kukaan ei pysty käsittelemään kaikkia näkemiään kauheita asioita, jos hautoo niitä mielessään koko ikänsä.

Poliisiauto, ambulanssi ja pelastusauto kauppakeskus Sellon pihalla.
Kun poliisi kutsutaan paikalle ampuma-aseen takia, kysymys on useimmiten aseella uhkailusta.Lassi Rinne

Sen lisäksi tulevat uhkailijat.

– Ihmiset keksivät kaikenlaisia typeriä ideoita etenkin humalassa. He saattavat uhkailla, vaikkei heillä edes olisi asetta. Kun meidät kutsutaan paikalle ampuma-aseen takia, kysymys on useimmiten juuri aseella uhkailusta.

Ikävässä ennätyksessä ei ole kadehtimista

Saattaa vaikuttaa oudolta, että rauhan ja tyyneyden tyyssijana usein nähdyssä ja harvaan asutussa maassa on kansainvälisesti vertailtuna niin paljon aseiden omistajia.

5,4 miljoonan asukkaan maassa on lähes 1,6 miljoonaa rekisteröityä ampuma-asetta. Joka kahdeksas suomalainen omistaa laillisen ampuma-aseen ja se on korkein määrä koko EU:n alueella.

Korkean luvun sanotaan usein johtuvan siitä, että Suomessa on syvälle juurtunut metsästyskulttuuri ja ammunta on suosittu harrastus. Lisäksi aseet tulevat useimmille suomalaismiehille tutuiksi, kun he palvelevat vähintään kuusi kuukautta armeijassa.

Väitetään, että ampuma-aseet yksinkertaisesti vain kuuluvat perinteiseen suomalaiseen elämäntapaan eivätkä ampuma-aserikokset edes ole suuri ongelma Suomessa.

pistooli
Ampuma-asekuolemat ovat Suomessa laskussa, mutta väkilukuun suhteutettuna niitä on silti edelleen enemmän kuin muissa EU-maissa.Simo Kymäläinen / Yle

Suomi kuitenkin pitää hallussaan myös varsin ikävää ennätystä: Suomessa kuolee EU-maista suhteessa eniten ihmisiä joka vuosi ampuma-aseella tehdyissä murhissa, ampumaonnettomuuksissa ja itsemurhissa.

Tuorein tilasto on vuodelta 2013, jolloin Suomessa kuoli 177 ihmistä jollakin edellä mainituista tavoista. Useimmiten kuolema oli itse aiheutettu. Luku on itse asiassa pienentynyt viiden vuoden takaisesta luvusta merkittävästi, mutta suhteessa väkilukuun lukumäärä on silti huomattavasti muita EU-maita suurempi.

Paha tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi

Onko ampuma-aseiden helppo saatavuus syynä synkkiin lukuihin? Kampanjoijat ja kansanterveyden tutkijat ovat ilman muuta sitä mieltä, että jos ase on mukana pahassa tilanteessa, tilanne muuttuu varsin pian ja usein hengenvaaralliseksi.

Suomessa juhannusjuhlintaa voidaan joka vuosi mitata ampumatapausten lukumäärällä. Usein tapauksia vauhdittaa alkoholi.

Vuoden 2015 juhannusviikonlopun aikana iäkäs nainen löytyi ammuttuna kotinsa läheltä Jyväskylästä ja toinen uhri joutui sairaalaan, kun häntä oli ammuttu riidan jälkeen rintaan pienikaliiberisella pistoolilla.

Myös kaksi muuta miestä sai vakavia vammoja, kun heitä ammuttiin. Epäillyt joutuivat myöhemmin poliisin haaviin rattijuopumuksesta.

Suomessa kävi ilmi samankaltainen perhemurha aina kuuden viikon välein.

Ampuma-aseet ovat mukana myös synkemmässä trendissä.

Kesäkuussa 2012 Pomarkussa Länsi-Suomessa äiti palasi kotiinsa nuorimman lapsensa kanssa. He löysivät sieltä perheen viisivuotiaiden kaksostyttöjen ja kolmivuotiaan tytön ruumiit. Isä oli ampunut lapset ja sitten itsensä. Samana vuonna ennen Pomarkun verilöylyä Suomessa tapahtui perhemurha aina kuuden viikon välein. Niitä tapahtui vuoden aikana yhteensä kahdeksan. Näistä kahdessa tapauksessa ase oli surmaamisen tekoväline.

Myöhemmin samana vuonna, saman elokuun viikonlopun aikana, Pohjois-Savossa tapahtui kaksi kammottavaa ampuma-aseonnettomuutta, jotka järkyttivät koko yhteisöä. Lauantaiaamuna 11-vuotias poika loukkaantui vakavasti ja kuoli myöhemmin, kun kivääri laukesi vahingossa lapsen ollessa isänsä kanssa metsästysreissulla veneellä.

Muutamaa tuntia aiemmin perjantai-iltana kahdeksanvuotias poika ampui vahingossa viisivuotiaan veljensä aseella, jonka lapset löysivät kotoaan. Poliisin mukaan kodissa oli useita luvallisia aseita ja lukittava asekaappi.

Ampuma-aseet -grafiikka.
Lähteet: Poliisin asetietojärjestelmä, Tilastokeskus, Maailman terveysjärjestö, GunPolicy.orgYle Uutisgrafiikka

”180 kuolemantapausta vuodessa on liikaa”

Vaikka ampuma-aseet ovat vaatineet niin monta uhria, yritykset rajoittaa aseiden omistamista kohtaavat Suomessa usein päättäväistä vastustusta.

Syyskuussa 2007 Suomi vastusti EU:n ehdotusta nostaa ampuma-aseen omistamisen vähimmäisikä kahdeksaantoista vuoteen. Sitä perusteltiin väitteellä, että lakimuutoksen vaikutus nuorten mahdollisuuksiin käydä metsällä aiheuttaisi ”hyvin tunteenomaisia ja voimakkaita reaktioita Suomessa koko EU:ta vastaan”.

Marraskuisten Pariisin terrorihyökkäysten jälkimainingeissa Suomi vastusti eräiden muiden EU-maiden kanssa direktiiviä, jolla kiellettäisiin puoliautomaattiaseet. Sisäministeri Petteri Orpo totesi, että kielto estäisi suomalaisia reserviläisiä käyttämästä puoliautomaattiaseita harjoituksissaan.

Onko sääntelyn vastustaminen merkki siitä, että Suomi ei pysty kohtaamaan aseiden yhteiskunnallisia vaikutuksia?

Näin uskoo brittitoimittaja Iain Overton, joka kampanjoi ampuma-aseiden sääntelyn puolesta. Hän oli yksi niistä toimittajista, jotka saapuivat Kauhajoelle vuonna 2008, kun 22-vuotias ampuja oli rynnännyt oppilaitokseen ja tappanut yhdeksän luokkatoveriaan, opettajansa ja lopulta itsensä.

Luokkahuoneen katto ja seinät ovat osittain palaneet ja mustuneet.
Poliisin julkaisema kuva yhdestä Kauhajoen luokkahuoneesta, jossa tapahtui osa koulusurmista syksyllä 2008. Kauhajoen koulusurmat on yksi Suomessa 2000-luvulla tehdyistä joukkosurmista Jokelan, Sellon ja Hyvinkään joukkosurmien ohella.Poliisi

Overton sanoo saaneensa silloin vaikutelman, että tapauksen herättämässä keskustelussa keskityttiin enemmän tappajan psykologiseen tilaan kuin aseiden asemaan Suomen yhteiskunnassa.

– Minusta mikään ei viitannut siihen, että kukaan Suomessa olisi halunnut keskustella käsiaseita koskevan lainsäädännön tiukentamisesta. Sama tapahtui Norjassa, kun Anders Breivik oli ampunut useita ihmisiä. Ampuma-aseista keskusteltiin hyvin lyhyesti, ja sitten keskustelu siirtyi muihin asioihin.

Saattaa olla vaikeaa vakuuttaa ihmiset, joiden lapsuudenkodissa on aina ollut metsästyskivääri.

Suomi tiukensi ampuma-aseita, etenkin käsiaseita koskevaa lainsäädäntöä Kauhajoen tapauksen ja vuotta aiemmin tapahtuneen samankaltaisen kouluampumisen jälkeen. Overton varoittaa silti olettamasta, että ongelmaan on puututtu.

– Jos joku luulee, että mitään ongelmaa ei ole, sanoisin hänelle, että ongelmana on lähes 180 ampuma-aseiden aiheuttamaa kuolemaa vuodessa. Minusta se on liian korkea luku, hän sanoo.

– Suomalaisten näkökulmasta saattaa olla vaikeaa vakuuttaa ihmiset, joiden lapsuudenkodissa on aina ollut metsästyskivääri. Heidät pitäisi saada uskomaan, että tiukempi ampuma-aseiden sääntely on tarpeen.

Ampuma-aseet ovat hänen mielestään paljon hengenvaarallisempia kuin vaikkapa veitset.

– Ne voivat muuttaa kriisitilanteen itsetuhoiseksi hetkeksi, jota ei voi paeta.

”Kun tulin kotiin, auto oli poissa”

Professori Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta on jo kauan ollut sitä mieltä, että ampuma-aseiden saatavuus Suomessa on kansanterveydellinen ongelma. Tämä johtuu etenkin siitä, että niin moni ampuma-aseiden aiheuttama kuolema on itsemurha. Niidenkin lukumäärä on EU:n korkein ja noin kaksinkertainen Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna.

Usein pojat ja nuoret miehet ampuvat itsensä omalla tai isänsä metsästyskiväärillä.

– Usein pojat ja nuoret miehet ampuvat itsensä omalla tai isänsä metsästyskiväärillä, Wahlbeck selittää.

Man
Useimmille mielenterveysongelmista kärsiville aseen omistaminen ei ole sen vaarallisempaa kuin muillekaan. On kuitenkin äärettömän vaikeaa ennustaa, kuka on vaarassa. Yle / Sam Kingsley

Ritvan mies ei ollut nuori mies. Pari oli ollut naimisissa vuosikymmeniä. Tavalliselta vaikuttaneena talviaamuna Ritva hyvästeli miehensä ja lähti töihin eikä enää koskaan nähnyt häntä.

– Kuinka kukaan voi nukkua ihmisen vieressä tietämättä, että hän on päättänyt lopettaa elämänsä? hän kysyy.

– Menin sinä päivänä ruokatunnilla pankkiautomaatille ja huomasin, että tililläni oli paljon enemmän rahaa kuin yleensä. Se oli outoa. Ihmettelin, miksei mieheni vastannut, kun soitin hänelle monta kertaa iltapäivän aikana.

– Kun tulin kotiin, auto oli poissa. En siinä vaiheessa ollut huolissani, mutta jotenkin levoton olo minulla oli kyllä. Kirjauduin verkkopankkiini ja huomasin, että mieheni oli siirtänyt tililleni 10 000 euroa.

Illan mittaan Ritva huolestui yhä enemmän. Hänen miehensä esimies ilmoitti, että mies ei ollut sinä päivänä ollut töissä. Lopulta Ritva soitti poliisille, joka aloitti etsinnät.

– Ulkona oli aivan hirveä keli. Oli niin pimeää, ettei nähnyt mitään. Kiertelin kotona ja avasin mieheni työpäiväkirjan. Viimeinen merkintä kuului näin: ’Olen typerä ja ajattelematon mies.’

Miehen metsästyskivääri ei ollut omalla paikallaan.

Miehen metsästyskivääri ei ollut omalla paikallaan.

Näkyvyys oli niin huono, että poliisi lopetti etsinnät ja aikoi jatkaa niitä seuraavana päivänä, tiistaina.

– Seuraavana aamuna poliisin ei tarvinnut sanoa mitään, kun hän saapui ovelleni. Tiesin heti.

Ritvan on vaikea ymmärtää, mikä ajoi hänen miehensä päättämään elämänsä niin väkivaltaisesti, sillä Ritvan mukaan hän pystyi puhumaan tunteistaan.

Ritva ei oikein usko, että tiukemmat ampuma-aselait olisivat juurikaan muuttaneet tilannetta.

– Ehkä hän olisi miettinyt asiaa uudemman kerran, jos hän olisi joutunut hakemaan aseensa varastosta poliisiasemalta, mutta en osaa sanoa, Ritva sanoo.

– Kynnys avun saamiseen on Suomessa jo hyvin matala. Tällä alueella voi mennä psykiatrisen sairaanhoitajan puheille jopa ilman, että varaa ajan. Apu on niin lähellä, että ongelma ei voi johtua resurssien puutteesta.

Ritvan mukaan hän on päinvastoin entistä varmempi siitä, että itsemurha ja mielenterveysongelmat ovat Suomessa vaiettu aihe. Ongelmaan voitaisiin puuttua paremmin, jos ihmiset tuntisivat voivansa puhua vaikeuksista avoimemmin.

 Jos joku myöntää olevansa masentunut, sitä pidetään heikkouden merkkinä ja häpeällisenä.

Jos joku myöntää olevansa masentunut, sitä pidetään heikkouden merkkinä ja häpeällisenä.

– Kaikki kysyvät minulta, enkö tiennyt, että mieheni on niin vakavasti masentunut. Hän oli ehkä tavallista hiljaisempi, mutta miten ihminen voi olla niin masentunut, että haluaa tappaa itsensä ja käyttäytyä silti ulkoisesti normaalisti ja puhua normaalisti?

”Ampuma-aseet ja impulsiivisuus ovat vaarallinen yhdistelmä”

Useimmille mielenterveysongelmista kärsiville aseen omistaminen ei ole sen vaarallisempaa kuin muillekaan, huomauttaa itsemurhien ennaltaehkäisyyn erikoistunut professori Kristian Wahlbeck. Hänen mukaansa on kuitenkin äärettömän vaikeaa huomata ja ennustaa, kuka on vaarassa. Siksi paras tapa estää ampuma-aseella tehdyt itsemurhat on vähentää ampuma-aseiden määrää yhteiskunnassa.

– Pieni mutta äänekäs vähemmistö vastustaa voimakkaasti lähes kaikkia ampuma-aserajoituksia. Kansanterveyden näkökulmasta on kuitenkin nähtävissä kiistattomia todisteita siitä, että aseiden vähentäminen vaikuttaisi tilanteeseen, Wahlbeck sanoo.

Glock-pistooli
Milla Holm / Yle

Wahlbeck viittaa tutkimuksiin, joissa väitetään olevan viitteitä siitä, että ampuma-aseen säilyttäminen kotona kasvattaa itsemurhan riskiä etenkin nuorten miesten keskuudessa.

– Ampuma-aseiden helppo saatavuus ja nuorten impulsiivisuus on vaarallinen yhdistelmä. Nuorten itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy yleensä tiettyyn ajankohtaan ja kriisiin.

Wahlbeckin mukaan niissä tilanteissa kuolemanriskiä voidaan vähentää ostamalla aikaa ja poistamalla itsemurhan mahdollistavat välineet nuoren saatavilta.

Mielenterveysseura on vaatinut hallitusta laatimaan suunnitelman itsemurhien vähentämiseksi. Wahlbeckin mukaan suunnitelmaan kuuluu todennäköisesti ampuma-aseita koskevia rajoituksia. Hallitus on luvannut puuttua ongelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriöön on asetettu työryhmä arvioimaan suunnitelman toimeenpanoa.

Ritva sanoo, että aviomiehen itsemurhan aiheuttamaa surua on helpottanut muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten tapaaminen vertaistukijärjestö Surunauhan tilaisuuksissa.

Yritän jatkaa elämää.

– Itsemurhasta puhuminen on yhä tabu, vaikka niitä tehdään niin paljon, hän sanoo.

– Kuoleman syytä usein halutaan peitellä, mutta minä yritän olla tekemättä niin. Yritän olla rehellinen ja avoin. Tämä on aina vaikea aika vuodesta, kun on niin pimeää. Mutta en enää ole ihan yhtä ahdistunut. Yritän jatkaa elämää.

Vesan ja Ritvan nimet on muutettu. Englannista kääntänyt Katja Juutistenaho.

Itsemurhaa ja mielenterveysongelmia koskevissa asioissa voi hakea apua ja tukea Mielenterveysseuran kriisipuhelimesta, jonka numero on 010 195 202.

Jutusta poistettu klo 16.48 Vesan virheellinen kommentti poliisin kohtaamien ampumatilanteiden lukumääristä.

Juttua muokattu 12.1.2016

Alunperin siinä oli virkeet “5,4 miljoonan asukkaan maassa on lähes 1,6 miljoonaa rekisteröityä ampuma-asetta ja joka kahdeksas suomalainen omistaa laillisen ampuma-aseen. Se on korkein määrä koko EU:n alueella".

Ne täsmennetty muotoon: "5,4 miljoonan asukkaan maassa on lähes 1,6 miljoonaa rekisteröityä ampuma-asetta. Joka kahdeksas suomalainen omistaa laillisen ampuma-aseen ja se on korkein määrä koko EU:n alueella".

Juttua korjattu 25.1.2016

Grafiikan otsikko ”2013 Ampuminen toistaiseksi yleisin itsemurhamenetelmä” korjattu muotoon ”2013 Ampuminen toiseksi yleisin itsemurhamenetelmä.”

Alun perin jutussa oli virkkeet:

”Samana vuonna ennen Pomarkun verilöylyä Suomessa kävi ilmi samankaltainen perhemurha aina kuuden viikon välein. Niitä tapahtui vuoden aikana yhteensä kahdeksan.”

_Ne täsmennetty muotoon: _

”Samana vuonna ennen Pomarkun verilöylyä Suomessa tapahtui perhemurha aina kuuden viikon välein. Niitä tapahtui vuoden aikana yhteensä kahdeksan. Näistä kahdessa tapauksessa ase oli surmaamisen tekoväline.”