Suomalaistutkimus nostettiin huippujen rinnalle kansainvälisissä tiedelehdissä – voi edistää Alzheimerin hoitoa

Kansainvälisesti arvostetut tiedejulkaisut ovat nostaneet Helsingin yliopiston tutkijoiden löydöksen vuoden merkittävimpien tutkimusten joukkoon. Listauksen merkitystä kuvaa se, että samaan sarjaan on päässyt myös ebola-rokote.

Kotimaa
Kuvassa aivoveriviemäreihin (vihreä) lomassa kulkeva yksittäinen imusuoni (punainen).
Kuvassa aivoveriviemäreihin (vihreä) lomassa kulkeva yksittäinen imusuoni (punainen).Aleksanteri Aspelund / Wihurin tutkimuslaitos

Kun Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Kari Alitalon johtama tutkimusryhmä paljasti viime kesänä, että aivokalvoissa on imusuonia, oli kiinnostus kotimaassa laimeaa, mutta ulkomailta alkoi virrata yhteydenottoja löydöksen johdosta.

Alitalon ryhmän tulos oli sikäli merkittävä, että viime kesään saakka uskottiin, ettei aivoissa edes voisi olla imusuonia.

– Ihmiset, jotka tutkivat keskushermoston tulehdus- ja rappeutumissairauksia, ovat kovin innostuneita, koska tämä antaa uusia mahdollisuuksia katsoa, voidaanko näitä tauteja hoitaa imusuonien kautta, Alitalo sanoo.

Maailman arvostetuimpiin tiedelehtiin kuuluvat Nature ja Science ovatkin nyt nostaneet suomalaistutkimuksen vuoden kymmenen merkittävimmän läpimurtotutkimuksen joukkoon.

Imusuonisto on elimistön poistoviemäri

Imusuonet kuljettavat nestettä kudoksista verenkiertoon. Tämä estää paineen kertymistä kudoksiin. Imusuonten toinen tärkeä tehtävä on valvoa elimistöön tunkeutuvia vieraita aineita, kuten viruksia ja bakteereja. Imusuonet kuljettavat niiden osia tunnistettavaksi imusolmukkeisiin, jotta elimistö ymmärtää hylkiä niitä.

Nyt kun tiedetään, että aivoissakin on imusuonia, voidaan jatkotutkimusten avulla selvittää, miten niiden muokkaaminen vaikuttaa aivojen turvotustiloihin.

– Tutkimme myös sitä, voidaanko Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvää myrkyllistä valkuaisainetta ohjata imusuonten kautta pois aivoista. Imusuonet ovat ikään kun poistoviemäri, joten niihin liittyy monia mahdollisuksia, kertoo Alitalo.

Imusuonten paikantaminen aivoista auttaa tutkijoita ymmärtämään aiempaa laajemmin aivojen tulehdussairauksia. Helsingin yliopisto tekee parhaillaan jatkotutkimusta yhteistyössä Kuopion yliopiston ja ulkomaalaisten tahojen kanssa. Näin migreenin sekä aivojen rappeutumis- ja tulehdussairauksien hoitaminen voivat saada uusia ulottuvuuksia.

– Oma osaamisalueemme liittyy suoniin ja yhteistyötovereilla on osaamista keskushermoston sairauksista, Alitalo sanoo.