Ensi vuoden toiveuutinen: "Talous voimakkaassa kasvussa – ennustajat olivat väärässä!"

Yle pyysi joukkoa talouden ja tulevaisuuden tuntijoita katsomaan kristallipalloonsa uuden vuoden kynnyksellä – ja nimeämään tärkeimmän talouspäätöksen vuonna 2016. Uusia kasvun eväitä nähdään yrittäjyydessä, digitalisaatiossa ja maailmantalouden piristymisessä, mutta ratkaiseva käänne Suomen taloudessa voi jäädä haaveeksi.

talous
grafiikka taloudesta
Kuuden taloustietäjän toiveet ja ennustukset talousvuodesta 2016Yle Uutisgrafiikka

Mikä on ratkaisevin talouspäätös, joka vuonna 2016 on Suomessa tehtävä?

– Kattava, joustavuutta lisäävä työmarkkinauudistus, vaatii Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.

– Päätökset, joilla yksityiset investoinnit saadaan liikkeelle, linjaa tutkimusjohtaja Mika Pantzar.

– Hallitusohjelman lupaaman perustulokokeilun toteuttaminen, vastaavat tutkijat Elina Hiltunen ja Tuuli Kaskinen. Kansainvälisesti ainutlaatuinen perustulokokeilu vertautuisi Kaskisen mukaan päätökseen naisten äänioikeudesta vuosisadan alussa.

Ylen valitsemilta talouden tarkastelijoilta saadut vastaukset kertovat, että suurta yksituumaisuutta taloustilanteen tarpeista ei ole. Samalla on selvää, että päättäväisiä toimenpiteitä ja kantavia bisnesideoita kaivattaisiin.

Suunta valittava, valitus seis

Jottain tarttis tehrä, ironisoi taloustieteen professori Alf Rehn.

– Suomi on kahden vaiheilla, leikataanko vai elvytetäänkö. Toivoisin kovasti, että Suomi uskaltaisi ensi vuonna mennä oikeasti johonkin suuntaan – joko teräskylvyn tai kunnon elvytyksen kautta, Rehn vastaa Ylelle.

Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttilan mukaan ratkaisevin muutos voi tapahtua vain korvien välissä. "Valittamisen ja ulkopuolelta syiden hakemisen" on aika loppua.

– Kukaan ulkopuolinen ei voi tehdä niin isoa päätöstä, että sillä ratkaisevasti muutettaisiin Suomen suuntaa. Muutoksen pitää lähteä oivalluksesta ja sen jälkeen toiminnasta, Kurttila kirjoittaa.

Hänen mukaansa Suomessa on tuhansia yrityksiä, joiden kasvua hidastaa turha, opittu epäonnistumisen pelko.

Digitalisaatio on Suomenkin toivo

Mikä on se kasvualue, jolla Suomen on ensi vuonna pärjättävä? Vastaajat ennakoivat uusia, digitaalisia läpimurtoja.

Digitaalinen raha, bitcoinit ja niiden taustalla niin sanottu blockchain-teknologia voivat mullistaa talous- ja vaihtosuhteet yhteiskunnassa. Tekoäly, virtuaalitodellisuus, personoidut lääkkeet sekä robotiikka muokkaavat niin arkea kuin talouttakin. Kaupungistuminen on megatrendi, joka sekin huutaa digitaalisia ratkaisuja.

Ajatushautomo Demos Helsingin Tuuli Kaskinen katsoo, että Pariisin ilmastokokous viimeistään teki selväksi, että tulevaisuus on öljy- ja kaasubisneksen ulkopuolella.

– Loppukäyttäjien riippuvuus fossiilisesta energiasta vähenee. Tähän kilpailuun suomalaistenkin yritysten on heittäydyttävä.

Kasvun eväitä nähdään perinteisemmässäkin vientibisneksessä, kuten selluteollisuudessa. Monilla suomalaisfirmoilla menee jo hyvin, ja maailmantalouden piristyminen todennäköisesti tukee ensi vuonna myös Suomea.

Keskisuurilla firmoilla on menestyksen avaimet, jos niille annetaan mahdollisuus, katsoo taloustieteilijä Alf Rehn.

Kääntyykö talous vuonna 2016?

Taloustietäjät näkevät mahdollisuuksia ja toiveikkuutta, mutta peruskysymyksen äärellä suuri osa ennustajista synkistyy.

Tapahtuuko pitkään paikallaan junnanneessa Suomen taloudessa käänne vuonna 2016?

– Huonolta näyttää. (Alf Rehn)

– Ei tapahdu suurta käännettä. (Tuuli Kaskinen)

– Toivotaan, että tapahtuisi. (Elina Hiltunen)

– Tulemme näkemään aika vaatimattoman käänteen. (Heidi Schauman)

Mutta Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar sekä Finlayson johtaja Jukka Kurttila ovat toista mieltä. Kurttila uskoo kulutuskysynnän piristyvän.

– Kuluttajat tulevat pelastamaan talouden, koska he eivät jaksa enää uskoa talouden jatkuvaan alamäkeen.

Pantzarin mukaan kasvukäänne on jo tapahtunut ja tulee näkyväksi jo ensi keväänä.

– Kehitystä tosin uhkaavat julkisen talouden säästöt, jotka vähentävät kuluttajien ostovoimaa.