1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Moottorikelkkailijat odottavat lunta ja jäätä – kausi myöhästyy vuosi vuodelta

Normaalitalvina on kelkkaurille päässyt Itä-Suomessa yleensä jo joulukuun alussa. Viime vuosina kausi on kuitenkin siirtynyt usein jopa tammikuun puolelle. Leudosta talvesta huolimatta kelkkailijat uskovat harrastuksen säilyvän ja viisitoista vuotta voimassa olleita maanvuokrasopimuksia uusitaankin parhaillaan.

Kuva: Maiju Immonen / Yle

Tavallisesti lumisessa Pohjois-Karjalassa on merkittyjä moottorikelkkareittejä vähän yli 2 000 kilometriä. Siitä kolmasosa on jääuria.

Kelkkaurien kunnossapito rahoitetaan kelkkailijoilta perittäviltä uramaksuilla. Normaalisti tähän aikaan vuodesta urat olisivat jo ahkerassa käytössä. Leudot talvet kuitenkin ovat lykänneet kautta aina vain myöhemmäksi.

– Aikaisemmin yleensä päästiin kelkkailemaan jopa joulukuun alussa poikkeustalvia lukuun ottamatta.

– Viimeisen kuuden, seitsemän vuoden aikana on päästy ajelemaan pidempiä matkoja vasta tammikuun puolella, muistelee Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen puheenjohtaja Tenho Nissinen.

Tenho Nissisen mukaan viimevuosina ongelmia on tuottanut myös se, että järviosuuksia kelkkareiteillä on noin 500 kilometriä. Mitä leudompi talvi, sitä myöhemmin jää kantaa kelkkailijaa.

Viimeisen kuuden, seitsemän vuoden aikana on päästy ajelemaan pidempiä matkoja vasta tammikuun puolella.

Tenho Nissinen

Kelkkareiteille mahtuu kymmeniä järviä. Pisimmillään kelkoilla kuljetaan Höytitäisellä. Pitkiä siirtymiä on myös Pielisellä.

Nyt jäille ei ole asiaa, vaan menneisiin vuosiin verrattuna joutuu odottelemaan pitkäänkin.

– Talven tulo on lyhentynyt kuukauden, jopa puolitoistakin. Lyhennystä on tapahtunut varsinkin talven alkupäästä, kertoo Nissinen.

Tänäkin vuonna kaikkein innokkaimmat kuljettavat kelkkansa Lappiin, jossa lunta riittää.

Sopimuksia maanomistajien kanssa uusitaan

Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry on 12 kunnan ja kymmenien eri matkailupalveluyrityksien sekä kelkkailukerhojen muodostama maakunnallinen yhteenliittymä, joka hallinnoi kelkkaurastoa ja huolehtii niiden kunnosta. Se on Tenho Nissisen mukaan kattavuuden puolesta yksi Suomen suurimpia toimijoita.

Yhdistys huolehtii kelkkaurien kunnosta, joten yhteydet maanomistajiin ovat kattavat.

Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys perustettiin vuonna 1999 ja silloin myös tehtiin maanomistajien kanssa suurin osa sopimuksista. Sopimukset tehtiin 15 vuodeksi, joten parhaillaan maanomistajille postitetaan kirjeitä sopimusten uusimiseksi. Pisimmällä ollaan Keski-Karjalassa, jossa sopimuksia on lähetetty jo yli kuudelle sadalle maanomistajalle.