Tunturilinnut siirtyvät ilmastopakolaisina Ruotsiin ja Norjaan

Lintupopulaatiot siirtyvät ilmastonmuutoksen vuoksi hitaasti ja moneen suuntaan. Lapin tunturilinnuista osa saattaa jättää Suomen tällä vuosisadalla kokonaan.

luonto
Tunturikihu
Tunturikihu tarkkailupaikallaan Ailigastunturin rinteellä.Seppo Väinönheimo, Rovaniemi

Lapin tunturilinnut kuten kiiruna ja tunturikihu siirtyvät ilmastonmuutoksen vuoksi luoteeseen ja aina Ruotsin ja Norjan Lappiin asti. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin lintupopulaatioiden siirtymistä 70-luvulta lähtien.

Tunturilinnut ovat vähentyneet eniten eteläisen Lapin tuntureilla kuten Pyhätunturilla ja Sallatunturilla ja kannan painopiste on siirtynyt Pallakselle, Ylläkselle ja etenkin Käsivarren Lappiin. Johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että tunturilintuja siirtyy lämpenevän ilmaston vuoksi koko ajan Ruotsin ja Norjan tuntureille. Tunturilinnut vetäytyvät myös ylöspäin kohti tunturinlakea. Virkkala arvioi, että tämän vuosisadan aikana keräkurmitsa ja tunturikihu saattavat hävitä Suomesta kokonaan, koska eivät enää löydä sopivaa elinympäristöä.

Toisaalta Pohjois-Lappiin on ilmestynyt viime vuosikymmeninä talviruokinnan ansiosta aivan uusia lajeja, kuten viherpeippo ja sinitiainen. Sinitiaista ei Lapissa nähty 70-luvulla lainkaan ja viherpeippoakin vain Etelä-Lapissa.

Lintupopulaatiot matkaavat puolitoista kilometriä vuodessa

Tutkijat yllättyivät Virkkalan mukaan kuitenkin siitä, miten hitaasti ja moneen suuntaan lintupopulaatiot levittäytyvät. Lintujen odotettiin siirtyvän Etelä- ja Keski-Suomesta viilenevän ilmaston perässä koilliseen, mutta maatalousympäristössä viihtyvät linnut siirtyivätkin länttä kohti.

Lajien populaatiot ovat siirtyneet keskimäärin 37 kilometriä koillista kohden 30 viimeisen vuoden aikana, kun suotuisat ilmasto-olot ovat siirtyneet samassa ajassa peräti 186 kilometriä.

Tutkimuksessa selvitettiin 128 lintulajin pesimäaikaista tiheyttä 70-luvulta lähtien ja se perustuu lintuharrastajien keräämään linjalaskenta-aineistoon, joka koostuu lähes 800 000 lintuhavainnosta.

Korjattu 23.12 klo 9.50 kehäkurmitsa keräkurmitsaksi sekä oikaistu väite kannan kasvamisesta Pallaksella ja Ylläksellä, jossa tosiasiassa määrät ovat vähentyneet vähemmän kuin Etelä-Lapin tuntureilla, mutta eivät lisääntyneet.