Lumisateet ratkaisevat Etelä-Suomen järvien jään vahvuuden

Pilkkijöitä ja muita jäälläliikkujia on havaittu jo etelässäkin, mutta vielä pitäisi malttaa. Jää ei vielä ole kestävää. Kunnon jää ehtii vielä tänä talvena tulla, mikäli pakkaset jatkuvat, eikä lumi häiritse jäätymistä.

Kotimaa
Jäätynyt Katumajärvi auringonpaisteessa
Tiina Kokko / Yle

Jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta (siirryt toiseen palveluun) toppuuttelee jäälle mieliviä.

Turvalliseen liikkumiseen jäällä tarvitaan vähintään 10 senttiä teräsjäätä. Sellaisia pakkasia etelässä ei vielä ole ollut, että moista jääkerrosta olisi ehtinyt muodostua, vaikka monella lammella ja järvellä saattaakin jo jääkansi olla.

Vaikka jäätyminen lauhan syksyn myötä on etelässä alkanut vasta joulukuun lopussa, on kunnon jääkerrokseen vielä mahdollisuuksia.

Tosin tietyt reunaehdot on täytyttävä.

– Jos kunnon pakkasia tulee, niin jäät ehtivät hyvinkin kasvaa. Teräsjäähän edellyttää sitä, että olisi kunnon pakkasia ja vesi pääsisi jäätymään rauhassa, Jouni Vainio sanoo.

– Hyvä olisi, jos lumisateita ei tulisi. Lumi vastajäätyneen jään päällä painaa helposti jäätä alaspäin niin, että vettä nousee jäälle ja siihen muodostuu sohjoa, joka jäätyessään muodostuu kohvajääksi. Silloin teräsjää jää haaveeksi.

Siis jos lumisateita ei saada, silloin säilyvät mahdollisuudet kunnon jääkerrokseen myös Etelä-Suomessa.

Jos lumi ei muodostaisikaan kohvajäätä, lumikerros on kuitenkin niin hyvä eriste, että jään paksuuskasvu hidastuu.

Etelässä meren ei kuulukaan olla vielä jäässä

Järvissä voisi jäätä olla almanakan mukaan jo hyvinkin, mutta meren osalta ollaan Vainion mukaan siinä mielessä aikataulussa, että Etelä-Suomessa ei merellä jäätä edes pitäisi ollakaan.

– Tosin merivedet ovat vielä olleet pari astetta keskimääräisiä lämpimämpiä. Toki sen veden pitää ennen jäähtyä ennen kuin se voi jäätyä.

Sellainen vanha nyrkkisääntöhän merillä on ollut, että aste ja viikko on se jäähtyminen.

Jouni Vainio

Vainio arveleekin, että merien osalta jäätyminen voi vielä kestää, vaikka pakkasta onkin nyt ilmassa.

– Sellainen vanha nyrkkisääntöhän merillä on ollut, että aste ja viikko on se jäähtyminen. Mutta jos pakkasia jatkuu, hyvinkin voidaan saada ihan keskivertotalvi. Sen nyt sitten näkee, miten talvi tuosta kehittyy.

Suomen ympäristökeskus Syke on päässyt mittaamaan jäiden paksuutta (siirryt toiseen palveluun) maan etelä- ja keskiosassa vasta vuoden 2015 viimeisellä viikolla. Mittauksia tosin onnistuttiin tekemään vain osalla havaintopaikoista.

Sykkeen mukaan mitatuilla paikoilla jään kokonaispaksuuden todettiin olevan rannan läheisyydessä viidestä kymmeneen senttiä.

Lapin ja Koillismaan järvihavaintopaikoilla tilanne on ihan toinen. Pohjoisessa jään paksuus on vuoden päättyessä pääosin 25–35 senttiä.

Pilkkijöillä on kovat poltteet jäälle

Pilkkijöitä ja muita uskaliaita jäälläliikkujia on jo havaittu etelässäkin järvien ja lampien vielä heikoilla jäillä.

Hämeenlinnalaisen kalastusseuran Kuhaveljien puheenjohtaja, ensi vuonna varapuheenjohtajaksi siirtyvä Arimo Matinmäki myöntää, että kaikki pilkkijät eivät enää malta odottaa jäiden tukevoitumista.

Syksy oli ahvenen kannalta tosi hyvä.

Arimo Matinmäki

Ensimmäiset Kuhaveljien järjestämät pilkkikilpailut on tarkoitus järjestää tammikuun 16. päivä. Matinmäki uskoo, että kisat pystytään järjestämään.

Pilkkijöiden saalistoiveissa ainakin Hämeenlinnan seudulla ovat isot ahvenet.

– Syksy oli ahvenen kannalta tosi hyvä. Tuli isoa ahventa, joten toivotaan, että talvellakin niitä tulisi. Kesä oli hyvin tuulinen ja sateinen, niin nyt vasta syksystä alkoi iso ahven syömään. Ahventa tuli ihan hyvin, ja toivotaan, että sitä tulisi jääkannen altakin, Arimo Matinmäki esittää toivomuksen.