Päiväkaupalla mässäilyä takana? – ravitsemustieteilijän neuvot toipumiseen

Turvonnutta oloa kannattaa korjailla liikkumisella, ei paastolla. Äärimmäisyyksiin ei kannata silti mennä, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

terveys
Kaksi kuntohiihtäjää.
Kimmo Rauatmaa / Lehtikuva

Moni suomalainen on viime päivinä keskittynyt syömiseen ja juomiseen. Juhlapyhinä on kulunut ylenmäärin kinkkua, laatikoita, kalaa, alkoholia ja makeita herkkuja. Ruoansulatusta ja koko elimistöä on koeteltu. Miten se selviää kaikesta tästä mässäilystä?

– Kyllä elimistö tästä kaikesta selviää, lohduttaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelhom.

Maksa on hänen mukaansa tehnyt aika paljon töitä selvitäkseen alkoholista ja haima selvitäkseen kaikenlaisista sokereista.

– Elimistö on tietysti ollut vähän tavallista kovemmalla, mutta kyllä se selviää, jos ei nyt ihan pahasti ala itseään puolihengiltä ryyppäämään. Kaikkein raskainta elimistölle on, jos alkoholin käyttö on todella reipasta. Siinä on maksa kovilla, hän sanoo.

Ihmisen elimistö kestää Fogelholmin mukaan aikamoisiakin energia-annoksia. Esimerkiksi ammattipyöräilijät saattavat syödä 6 000 kilokaloria päivässä – ja elimistö selviää siitäkin.

Kärsiikö elimistö mässäilyn jälkeisestä krapulasta?

– Lähinnä viinan juonnista, Fogelholm naurahtaa. Syömisestä ei krapulaa oikeastaan tule. Kun syö paljon, varastoituu maksaan ja lihaksistoon ehkä vähän tavallista enemmän energiaa.

Runsaan suolan nauttimisen takia elimistö on voinut kerätä tavallista enemmän nestettä ja olo on ehkä hieman turvonnut. Kyse ei ole pelkästään rasvasta, vaan osa elimistön keräämästä painosta on Fogelholmin mukaan nestettä.

Tilannetta kannattaa korjata liikunnalla, ei paastolla

Ihan täyteen ei itseään kannata kuitenkaan syödä, mutta jos niin on tapahtunut, ei ongelma ole silti järin iso.

– Ottaa viikon verran vähän rauhallisemmin ja harrastaa ulkoilua ja liikkuu paljon. Joulun ja uudenvuoden välillä on erinomaisen hyvä aika liikkua, varsinkin jos on lomalla. Sään mukaan joko ulkona tai sisällä, hän sanoo.

Joulun jälkeistä paastoa Fogelholm ei suosittele.

– Voi käydä niin, että se lyö yli ja paaston jälkeen aletaan taas mässäilemään. Pahimmassa tapauksessa voi seurauksena olla paaston ja mässäilyn kierre.

Äärimmäisyyksiin ei kannata Fogelholmin mukaan lähteä. Aina on parempi, ettei jouluna söisi äärimmäisen paljon.

Voiko ylensyömisestä ajatella olevan jotain iloakin elimistölle?

– Kaikesta hyvästä olosta ja hyvästä ruoasta nauttimisesta, kun se tehdään ystävien kesken, on seurauksena henkistä hyvinvointia. Yhdessäolo ja seurustelu on terveyden kannalta todella hyvä asia, Fogelholm toteaa.

– Pidän joulun hyvinsyömistä pikemminkin hyvänä kuin huonona asiana.