1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Lämpö herättää jo kyyt horroksesta

Kyy horrostaa normaalisti syksystä kevättalveen. Joulukuun lämpö on kuitenkin saanut monet myrkkykäärmeet matelemaan ulos talvikoloista.

Myrkkykäärmeharrastaja Toni Beckman mittaa käärmeiden lämpötiloja infrapunamittarilla. Kuva: Toni Beckman

Myrkkykäärmeharrastaja Toni Beckman on ihmeissään ja myös huolissaan. Meneillään on joulukuun loppu ja päivälämpötilat ovat käyneet jopa kymmenessä plusasteessa. Lämpö on saanut nyt kyyt heräilemään kesken horroksen. Sama tapahtui Beckmanin mukaan jo viime vuonna.

Käärme alkaa herätessään kuluttaa kaikkea sitä rasvaa, jonka turvin sen tulisi talvehtia kevääseen saakka.

Toni Beckman

– Juuri eilen näin yhden naaraskyyn liikkeellä. Tässä on nyt kyllä mennyt ainakin kaikki omat ennätykset rikki. Moni ei meinaa uskoakaan, kun kerron nähneeni kyyn joulukuussa, Beckman sanoo.

Herääminen kesken horroksen on monelle kyylle kohtalokasta.

– Käärme alkaa herätessään kuluttaa kaikkea sitä rasvaa, jonka turvin sen tulisi talvehtia kevääseen saakka. Se etsii ulkoa aina vain lämpimämpää paikkaa.

Ruokaakin voisi olla, mutta se ei auta

Käärmeen lämpötila ei heräämisen jälkeen nouse tarpeeksi ja meno on kankeaa.

Eläin ei lähde saalistamaan eikä pystyisi niin alhaisessa lämpötilassa edes sulattamaan saalistaan.

Toni Beckman

– Parhaimmillaan ne pääsevät juuri ja juuri kymmenenasteiseksi. Se ei riitä oikein mihinkään. Eläin ei lähde saalistamaan eikä pystyisi niin alhaisessa lämpötilassa edes sulattamaan saalistaan, kertoo infrapunamittarilla käärmeiden lämpötiloja mittaava Beckman.

Hän uskoo, että luonnossa liikkuu nyt paljon myös muita poikkeukselliseen aikaan hereillä olevia eläimiä.

– Voi olla muita käärmeitä, sisiliskoja, ja sammakkoja. Ja onhan tämä tämmöinen lämpö varmaan ongelmallista myös monelle hyönteisellekin.

Horros on edellytys elämälle

Kyy ei yksinkertaisesti pärjää ilman talvehtimista.

– Niillä ei lähde esimerkiksi lisääntymiskyky käyntiin keväällä, jos horros häiriintyy liikaa. Sitä voisi verrata esimerkiksi kasviin, jonka siemen vaatii kylmäkäsittelyn. Tilanne on vähän sama kyyllä, Beckman vertaa.

Lämmin talvi vaikuttaa kantaan siis monella tavalla. Käärme voi itse kuolla talveen tai jos se selviää, niin vähintään sen lisääntymiskyky on mennyttä seuraavan vuoden osalta.

– Käärmeiden määrä tulee hyvin todennäköisesti putoamaan tällaisten talvien jälkeen, Beckman sanoo.

Käärmeet hiirien perässä ihmisasumuksiin?

Hiiret etsiytyväterityisesti lumettomina talvina ihmisten asuntoihinhakemaan suojaa. Beckman sanoo, että Turun yliopistolle on tullut joitain ilmoituksia myös talon rakenteissa talvehtivista käärmeistä. Näillä kahdella asialla voi olla yhteys.

Käärmeiden määrä tulee hyvin todennäköisesti putoamaan tällaisten talvien jälkeen.

Toni Beckman

– Lämpiminä talvina kesken horroksen heräävät käärmeet voivat saada lisälämpöä esimerkiksi rakennusten hukkalämmöstä. Silloin on myös mahdollista, että ne etsiytyisivät rakennusten ympärillä majailevien hiirten lähelle. Kyllähän käärmeitä eksyy joskus kesäisinkin sisään rakennuksiin pienjyrsijöiden perässä, Beckman sanoo.

Ihmisten kannattaa varautua lämpimien talvien metsälenkeillä siihen, että vastaan tulee kyy.

– Hitaitahan ne ovat eivätkä mitään aktiivisia päällekarkaajia. Toisaalta ne luottavat suojaväriinsä, joten ihminen voi ihan vahingossa tarttua käärmeeseen tai astua sen päälle. Silloin tulee niitä klikkejä. Pelkopurijoitahan ne ovat ihan sataprosenttisesti, Beckman sanoo.