Poliitikot riitelevät miinalaiva Pohjanmaan romuttamisesta

Historiallisen miinalaiva Pohjanmaan osaksi voi koitua romuttaminen. Yksityisen suomalaisen varustamon ostotarjouksen hylkääminen on herättänyt polemiikkia, sillä potentiaalisen kaupan lopputulos näyttää valtiolle edulliselta myös taloudellisesti.

Kotimaa
Miinalaiva Pohjanmaa
Miinalaiva Pohjanmaa palaamassa Euroopan unionin Atalanta-operaatiosta Afrikan itärannikolta lähtösatamaansa Kirkkonummen Upinniemeen toukokuussa 2011.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Puolustusvoimat päätti luopua vuonna 1979 Wärtsilän telakalla valmistuneesta miinalaiva Pohjanmaasta jo vuonna 2013. Kahden viime vuoden aikana on selvitetty mahdollisuutta aluksen museoimiseen tai sen myymiseen valtion kannalta hyväksyttävään tarkoitukseen.

Aiemmin oli toiveita aluksen museoimisesta, mutta suuret kustannukset estivät museoita tarttumasta hankkeeseen. Museointi vaatisi toimijan, jolla olisi mahdollisuus pitää 78 metriä pitkä ja hieman yli 11 metriä leveä laiva kunnossa.

Historiallisesta aluksesta tarjouksen tehnyt yksityinen varustamo ei liioin ole saanut puolustusvoimia ryhtymään kauppaneuvotteluihin. Yritys löytäisi alukselle montakin mahdollista siviilikäyttötarkoitusta. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että miinalaiva Pohjanmaa menee romutettavaksi.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoo blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että pelkästään aluksen säilytyskustannukset ovat noin 10 000 euroa kuukaudessa. Siksi asian ratkaisulla on kiire.

Romutus tulee kalliiksi, samoin myyminen

Niinistön mukaan romuttamisen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 458 600 euroa. Romutus on tavallista haastavampaa, sillä aluksen rakenteissa on käytetty muun muassa asbestia.

Romutuksen yhteydessä aluksesta on tarkoitus myydä tai hyödyntää käyttökelpoiset osat. Niiden bruttoarvoksi on määritelty 210 500 euroa, jolloin romuttamisen nettokustannuksiksi jäisi 248 100 euroa.

Alukselle nähdään kuitenkin olevan käyttöä siviilitarkoituksissa. Ostotarjouksen on tehnyt yksityinen suomalainen varustamo Alfons Håkans Oy. Yritys on tarjonnut aluksesta 350 000 euroa. Tätä tarjousta ei ole hyväksytty.

Entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ihmettelee tarjouksen jättämistä huomiotta. Wallin kummastelee Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan miksi määrärahapulaa poteva puolustusvoimat on aikeissa maksaa aluksen romutuksesta, kun myymisestä jäätäisiin taloudellisestikin plussan puolelle. Wallin pitää romuttamista valtion omaisuuden tuhlaamisena.

Niiinistön mukaan tarjous ei ole taloudellisesti niin edullinen kuin ensin vaikuttaa. Ostotarjous ei tarkoita samaa kuin valtion saama nettohyöty, sillä kustannuksia tulee siitäkin, että miinalaivaa myytäessä tulee aluksesta poistaa ase- ja muut järjestelmät.

Hylkäämisen syy: esitettiin monta eri käyttötarkoitusta

Varsinainen ongelma on kuitenkin puolustusministeri Niinistön mukaan se, että tarjouksessa ei ole yksilöity riittävän tarkasti aluksen lopullista käyttötarkoitusta.

Mikäli puolustustarvikkeita ylipäätään myydään siviileille, niiden lopullinen käyttötarkoitus on määriteltävä täsmällisesti. Varustamo oli tarjouksessaan esittänyt aluksen tulevaksi käyttötarkoitukseksi useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka eivät ole sotilaallisia.

Tarjouksen mukaan aseistuksesta riisuttua alusta suunniteltaisiin käytettäväksi muun muassa koululaivakäyttöön, pakolaisten humanitäärisiin avustustehtäviin Välimerellä, öljy- ja kaasukenttien valvontaan sekä kalastuksenvalvontaan avomerellä. Varustamo toimisi laivan vuokraajana kansainvälisiin valvontatehtäviin.

Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Alfons Håkans Oy:n toimitusjohtaja Joakim Håkans kertoo, että tätä tarkemmin käyttötarkoitusta ei voitu vielä tarjouksessa lyödä lukkoon. Toisen omaisuutta ei voi ennakkoon spesifioida mihinkään työtehtävään, vaan se määritellään jatkoneuvotteluissa.

Håkansin mukaan kauppasopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä, että alusta jälleenmyytäessä myös seuraavan ostajan täytyy noudattaa samoja reunaehtoja.

Varustamo ei ole puolustusvoimille vieras. Yritys on jo aiemmin hankkinut omistukseensa kaksi merivoimien alusta, vuosina 2010 ja vuonna 2013. Toinen aluksista toimii nyt Turun saaristossa kuljetustehtävissä ja toinen meripelastustukialuksena yhtiön kaupallisessa meripelastustoimessa.

Miinoittajasta koulualukseksi ja kriisinhallintaan

Pohjanmaa suunniteltiin alkujaan tehokkaaksi johtoalukseksi ja miinoittajaksi. Vuodesta 1982 lähtien Pohjanmaa toimi Merivoimien koulualuksena ja myöhemmin kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Vuonna 2011 alus osallistui ruokakuljetusten turvaamiseen Euroopan unionin merirosvouden vastaisessa Atalanta-operaatiossa Somaliassa.

Tällä hetkellä entinen Suomen merivoimien lippulaiva odottaa lopullista kohtaloaan Upinniemen sotasatamassa Kirkkonummella.

Alfons Håkans Oy:n tekemän ostotarjouksen hylkäämisestä kirjoitti ensimmäisenä Turun Sanomat.