Puheenjohtaja uhraa seuralle 15 tuntia viikossa - jääkiekkoseura nousi suosta kovalla työllä

Monessa yhdistyksessä tarvittaisiin sukupolvenvaihdos. Uusia tekijöitä on kuitenkin entistä vaikeampaa löytää. Imatran Ketteränkin puheenjohtaja ihmettelee, kun oman ikäisiä ei saa mukaan seuratyöhön.

urheilu
Mikko Partanen istuu Imatran jäähallin katsomossa
Kare Lehtonen/yle

Suomi-sarjassa pelaava jääkiekkoseura Imatran Ketterä oli viisi vuotta sitten talousvaikeuksissa. Seuran tulevaisuus ei vaikuttanut hyvältä. Tilannetta seurasi sivusta myös Ketterän junioreissa aikoinaan pelannut imatralainen Mikko Partanen.

– Seuran toiminta ei ollut sen näköistä, kuin voisi olla. Yleinen kommentti oli, että jotain pitäisi tehdä, Partanen kertoo.

Harva oli kuitenkaan valmis sotkemaan kätensä saveen ja lähtemään vetämään seuraa suosta.

– Kyllästyin siihen ja ajattelin, että lähden itse kokeilemaan saisinko toimintaa parannettua, Ketterän puheenjohtajana nykyään toimiva Partanen sanoo.

Nykyään Imatran Ketterän talous on paremmassa kunnossa, ja seura tähtää luottavaisena nousuun Suomi-sarjasta Mestikseen.

Minulle on ollut yllätys miten vaikeaa oman ikäistä porukkaa on ollut tuoda tähän mukaan.

– Yhdessä tätä ollaan saatu eteenpäin, mutta alussa ei ollut paljon tekijöitä. Nyt mukaan on tullut enemmän porukkaa, Partanen sanoo.

Uusia tekijöitä kaivataan seuroissa                                   

Tuhannet järjestöt ja seurat Suomessa pyörivät pääasiassa vapaaehtoistyöllä, jossa ei tunteja lasketa. Uusien aktiivien löytyminen seuratoimintaan on kuitenkin yhä vaikeampaa.

– Minulle on ollut yllätys, miten vaikeaa oman ikäistä porukkaa on ollut tuoda tähän mukaan, 37-vuotias Partanen sanoo.

Monella seuralla pitäisi kuitenkin olla edessä sukupolvenvaihdos, jos toiminnan ei haluta lopahtavan.

– Ukkoontuminen ja akkaantuminen on seuroissa jo todellinen ongelma. Nuoria uusia tekijöitä on vaikea löytää.

Partasen mielestä vanhojen tekijöiden pitäisikin ymmärtää päästää ajoissa asioista irti, jotta nuoria saataisiin mukaan.

– Se vaatii luottamusta. Nuorille pitää antaa asioita tehtäväksi. Heillä on uusia ideoita, joita pitää antaa uskaltaa toteuttaa.

Paljon työtä

Sen että seurojen johtoon ei ole tungosta, voi ymmärtää. Seuran vetäminen vaatii nimittäin paljon työtä.

– Minulla menee tähän 10–15 tuntia viikossa, Partanen sanoo.

Aika seuratoimintaan pitää löytää työn ja perheen ohella.

– Jos ei muulloin, niin sitten kun on saanut lapset yhdeksän jälkeen nukkumaan, käyn vielä seuran toimistolla pyörähtämässä pari tuntia, Partanen kertoo.

Oman motivaation hän sanoo löytyvän tyydytyksestä, jonka mieluisan asian tekeminen yhdessä samanmielisten kanssa synnyttää.

Takana ovat myös omat juoniorivuodet Imatran Ketterän toiminnassa ja halu nähdä perinteikkään seuran menestyvän jälleen.

– Vuonna 1957 perustetussa seurassa on paljon historiaa takana. Haluan olla mukana siinä, että seuratoiminta jatkuu myös seuraavalle sukupolvelle.

Arvostelua tulee

Kiitosta vapaaehtoistyöstä ei aina tule, mutta arvostelua saa aivan varmasti. Urheilu herättää paljon tunteita ja ne myös kerrotaan, vaikka ei itse toiminnassa välttämättä olla edes mukana.

– Itse olen aika paksunahkainen sivusta tulevaan arvosteluun, mutta meidän seurassa on kyllä ihmisiä, jotka ottavat siitä enemmän itseensä.

Partasen mielestä arvostelun vastaanotto kuuluu seuratoiminnan "luontaisetuihin". Omassa toiminnassa pitää kuitenkin pitää päämäärä selkeänä.

– Tiedämme itse mitä olemme tekemässä ja mihin menossa, Partanen korostaa.