1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusi tutkimus: Komeetat suurempi uhka maapallolle kuin asteroidit

Kentaureina tunnetut suuret komeetat ovat jääneet asteroideja vähemmälle huomiolle, kun avaruudesta on etsitty Maata uhkaavia kappaleita.

tiede
Churymov-Gerasimenko-komeetta
Neuvostoliittolaisten astronomien vuonna 1969 havaitsema 67P/Churymov-Gerasimenko-komeetta ei ollut Esan ensimmäinen valinta laskeutumispaikaksi. Ellei Philae-laskeutujaa kuljettaneen Rosetta-luotaimen lähtö olisi myöhästynyt, kohde olisi ollut 46P/Wirtanen. Esa/Rosetta/Navcam – CC by -SA IGO 3.0

Jouluaattona Maan ohitti kunnioitusta herättävän kokoinen avaruuskivi. Tämän asteroidin rata kulki turvallisen matkan päässä kotiplaneetastamme, eikä ihmiskunnan joulunvietto häiriintynyt sen takia millään lailla.

Asteroidin kooksi arvioitiin jopa kaksi kilometriä eli se olisi riittävän iso aiheuttaakseen Maahan osuessaan valtavaa tuhoa. Seurauksena voisi olla jopa ydintalvena tunnettu ilmastonmuutos.

Arviolta kerran 100 000 vuodessa Maahan osuu kappale, jonka seurauksena suuri osa eläinlajeista kuolee. Maata uhkaavia asteroideja etsitään jatkuvasti eri puolilla maapalloa sijaitsevilla teleskoopeilla. Jos sellainen havaitaan ajoissa, voidaan törmäys yrittää välttää.

Asteroidin kylkeen laskeutuva luotain voisi esimerkiksi yrittää lykätä kappaleen räjäytyksillä radalle, jolla se ei uhkaisi Maata. Tai asteroidiin voitaisiin ehkä asentaa suuri aurinkopurje, joka ohjaisi sen pois törmäyskurssilta.

Komeetat ehkä suurempi uhka

Tähtitieteilijöiden mukaan asteroidit eivät silti ole suurin uhka maapallon elämälle ja ihmisen sivilisaatiolle. Brittiläisen Buckinghamin yliopiston ja pohjoisirlantilaisen Armaghin observatorion tutkijoiden mukaan suurempi uhka voivat olla komeetat, ja erityisesti kentaureina tunnetut suuret komeetat.

Kentaurit ovat tyypillisesti 50–100 kilometrin kokoisia likaisia jääpalloja. Ne saapuvat Auringon – ja Maan – tuntumaan aurinkokunnan uloimman planeetan Neptunuksen takaa. Matkallaan ne joutuvat suurten kaasuplaneettojen eli Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen painovoimakenttien vaikutuspiiriin.

Tämä tekee kentaurien radoista epävakaita ja yllättäviä. Aika ajoin käy niin, että joku niistä ajautuu radalle, joka suuntautuu kohti kotiplaneettaamme.

Komeetoille on tyypillistä, että Aurinkoa lähestyessään niiden taakse muodostuu häntä, joka koostuu kaasuista, pölystä ja isommista kappaleista.

Vaikkei itse kentauri osuisikaan Maahan, voivat pyrstö ja komeetasta irtoavat kappaleet jättää koko sisempään aurinkokuntaan niin paljon jätettä, että Maakin kärsisi pahoin vierailun seurauksista.

Vierailuja jopa 40 000 vuoden välein?

Brittitutkijat arvioivat, että kentauri kulkee Maan kiertoradan poikki noin 40 000–100 000 vuoden välein. Sen jälkeensä jättämät kappaleet voivat olla läpimitaltaan jopa useita kilometrejä.

Tutkijat selvittivät myös häiriöitä maapallon ympäristön ja muinaisten kulttuurien kehityksissä. Kun tähän lisättiin vielä nykytieto planeettajärjestelmämme sisäosissa olevista jäänteistä, päättelivät tutkijat, että kentauri aiheutti tuhoa aurinkokunnan sisäosissa noin 30 000 vuotta sitten.

Kentauri on myös vahva ehdokas dinosaurusten sukupuuttoon johtaneen törmäyksen aiheuttajaksi 65 miljoonaa vuotta sitten, arvioidaan tutkimuksessa.

Parin viime vuosikymmenen aikana on selvinnyt, että kentaureja on ainakin satoja, ja uusia löytyy jatkuvasti. Lisäksi yksittäinen kentauri on massaltaan suurempi kuin kaikkien tähän mennessä havaittujen Maata uhkaavien asteroidien massa yhteensä.

Brittitutkijat huomauttavat, että maapalloa uhkaavien avaruuden kappaleiden seurannassa on keskitytty lähinnä asteroideihin. Heidän mielestään kentaureihin täytyy kiinnittää huomiota paljon nykyistä enemmän.

Lisää aiheesta Phys.Org-sivustolla (siirryt toiseen palveluun).

Euroopan avaruusjärjestö Esa ja Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa pitävät ajantasaisia listoja Maan lähiohittajista. Esan lista löytyy täältä (siirryt toiseen palveluun) ja Nasan lista täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lähteet: AFP

Lue seuraavaksi