1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Pettikö kattohaikaran kompassi? Joppe värjöttelee Pihtiputaan pakkasessa

Pihtiputaan talvinen kattohaikara Joppe on kerännyt bongareita satojenkin kilometrien päästä. Lintua ruokitaan, ja sen suurin uhka ovat saalistajat ja kylmyys.

Kuva: Pentti Hytönen

Pihtiputaan kattohaikara Joppe on poikkeusyksilö. Suurin osa sen lajitovereista on jo Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tai Lähi-idässä, missä lajin tyypilliset talvehtimisalueet sijaitsevat.

Mutta miksi Joppe on Pihtiputaalla? Linnut ovat mainioita suunnistajia. Kattohaikarankin muuttomatka kattaa tuhansia kilometrejä. Silloin tällöin kuitenkin tavataan lintuja, jotka ovat keskellä talvea aivan väärässä paikassa.

– Usein kyse on siitä, että lintu ei ole muuttokunnossa. Linnulle voi käydä myös niin, että kompassi heittää 180 astetta, eli se lentää täysin päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi, sanoo Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helle.

Lintu katsoo kalenteria

Jos lintu viettää enemmän aikaa liian kaukana normaaleilta talvehtimisalueiltaan, myös normaali muuttoaika menee ohi.

– Muuttovire menee ohi. Lintu ikään kuin katsoo kalenterista, että talvehtimisalueellahan tässä ollaan, sanoo Helle.

Helle arvioi, että Jopen muuton osalta muuttopeli on menetetty.

– Pihtiputaan ja talvehtimisalueiden välissä on niin monta tuhatta kilometriä talvea, että ei Joppe tuosta omin siivin muuttomatkalle lähde. Nyt on pärjättävä Pihtiputaan pakkasessa. Vaikka todennäköisesti Joppe käydään korjaamassa jossain vaiheessa sisätiloihin talvehtimaan, sanoo Helle.

Joppe saattaisi myös oppia käyttämään Hytösen tilan puolilämmintä navettaa suojanaan.

– Se olisi paras ratkaisu. Kiinni Joppea ryhdytään ottamaan vain jos se on aivan välttämätöntä, toteaa Helle.

Syö ruumiinpainonsa verran päivässä

Siihen nähden, että kattohaikara talvehtii Afrikassa, se sietää kylmää hyvin.

– Linnut ovat tyypillisesti kylmää kestäviä. Kattohaikaran kipurajaa pakkasen suhteen on vaikea sanoa, mutta arvelisin että kymmenen asteen kylmemmällä puolella pitäisi Jopenkin olla vuorokauden ympäri ruokapöydän ääressä, sanoo Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helle.

Ruokapuoli Jopella on kohdallaan. Se oleilee Hytösen tilan pihapiirissä, missä sitä ruokitaan kalalla ja lihalla. Silakkaa menee tällä hetkellä kolmisen kiloa päivässä.

– Se vastaa linnun ruumiinpainoa, eli se syö oman painonsa verran päivässä. Suuri osa tästä menee lämpimänä pysymiseen, Helle sanoo.

Suomen talven yö on pitkä ja päivä lyhyt. Kattohaikara on päivälintu, mutta se aloittaa ruokailunsa jo kuuden aikaan aamulla.

– Jos se joutuu paljon pimeässä liikkumaan, saaliiksi joutumisen riski kasvaa. Hämärällä liikkuvat pedot voisivat olla hyvinkin kiinnostuneita kattohaikaran kokoisesta eväästä, Helle sanoo.

Heikki Hellettä haastatteli Esko Pulliainen.