Viisi näkökulmaa uudenvuoden juhlintaan: Lyijynvalua ja kemikaalicocktaileja taivaalle

Pääkaupunkiseudun asukkaat toimittavat ongelmajätteisiin sata kiloa uudenvuodentinoja eli käytännössä lyijyä. Suomalaisten vuodenvaihteessa juomien kuohuviinien kuljettamiseen tarvittaisiin kymmenen säiliöautoa.

Kotimaa
Tinat kauhassa
Yle

1. Ilotulitusrahoilla saisi 10 sairaanhoitajan palkan 9 vuoden ajaksi

Suomeen tuodaan vuosittain ilotulitusvälineitä noin 3–4 miljoonalla eurolla. Tullin tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 Suomeen tuotujen ilotulitteiden tuontiarvo oli noin 3,3 miljoonaa, vuonna 2013 kolme miljoonaa ja vuonna 2012 noin neljä miljoonaa.

Summalla saisi järjestettyä Linnan juhlat nelisentoista kertaa (budjetti 240 000 euroa vuonna 2012), maksettua kaksi prosenttia F-35 Lightning II -hävittäjästä (hinta arviolta 180 miljoonaa) tai maksettua kymmenen sairaanhoitajan palkan yhdeksäksi vuodeksi (sairaanhoitajien ja kätilöiden keskiansio 3 050 euroa kuukaudessa vuonna 2014 (siirryt toiseen palveluun)).

2. Ilotulitteissa palaa metallien suoloja

Ilotulitteiden mukana maahan ja vesistöihin päätyy Suomessa vuosittain 10 000 kiloa erilaisia metalleja. Jonkinlaista viitettä esimerkiksi teollisista päästöistä antaa se, että heinäkuussa 2014 Norilsk Nickelin Harjavallan-tehtaalta pääsi Kokemäenjokeen yli 60 tonnia nikkelisulfaattia.

Suurin osa ilotulitteiden metalleista on alkalimetalleja kaliumia ja natriumia. Lisäksi ilotulitteiden värikemikaaleissa on esimerkiksi kuparia ja bariumia, hopeavälkkeissä alumiinia ja magnesiumia.

Metallien suolojen päätyminen ympäristöön on paikallinen ilmiö, eikä altistus kestä kauan, kuvailee ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta.

– Ympäristön kannalta se on joka tapauksessa turhaa kuormitusta, Mannio kuvailee ilotulituksia.

3. Ilotulitteiden takia vammautuneista suurin osa on katsojia

Suojalasien käyttöpakko ilotulitetta sytyttäessä sekä myynti- ja käyttörajoitukset ovat vähentäneet sytyttäjien vakavia vammautumisia. Ilotulitteiden vammauttamista suurin osa on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan mukaan nykyisin katsojia.

Esimerkiksi vuosi sitten vammautuneista kuusi oli ilotulitusta seuranneita lapsia, joista vain yhdellä oli suojalasit. Hänen vammansa jäivät lieviksi.

4. Uudenvuodentinat ovat lyijyä eli ongelmajätettä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes (siirryt toiseen palveluun) muistuttaa, että uudenvuodentinat ovat pääasiassa terveydelle vaarallista lyijyä. Lyijyä voi olla massasta jopa yli 90 prosenttia. Jos uudenvuodentina olisi tinaa, se räiskyisi veteen kaadettaessa. Tinat on hävitettävä vaarallisena jätteenä tai kierrätettävä käyttämällä ne uudelleen.

– Lyijyhöyry on vaarallista, lapset on pidettävä siitä kaukana. Tinoja ei myöskään kannata käpälöidä tai imeskellä, muistuttaa kemikaalien markkinavalvonnan ryhmäpäällikkö Marilla Lahtinen Tukesista.

Tulevaisuutta voi ennustella myös sokeri- tai mehiläisvahavaloksesta. Mehiläisvaha kannattaa sulattaa vesihauteessa. Mahdollinen palo sammutetaan tukahduttamalla esimerkiksi sammutuspeitteellä, ei vedellä.

Pääkaupunkiseudulla, jossa asukkaita on yli miljoona, uudenvuoden tinoja päätyy ongelmajätteeseen noin sata kiloa. Ongelmajätteestä lyijy jatkaa matkaansa kierrätykseen metallinkäsittelijöille. Sekajätetutkimuksissa uudenvuodentinoja ei löydy kovin suuria määriä, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluissa vaarallisista jätteistä vastaava Leif Bergström.

5. Uudenvuoden kuohuviineistä kertyy miljoona euroa verotuloja

Uusivuosi kaksinkertaistaa Alkon litramyynnin. Alko odottaa kuohuviinin myynnin kasvavan tällä viikolla 800 prosenttia verrattuna tavanomaiseen viikkoon. Samppanjan myynti kasvaa Alkon mukaan noin 500 prosenttia.

Vertailuviikolla marraskuussa Alkossa myydään 34 000 litraa kuohuviiniä. Tällä viikolla sitä myydään noin 300 000 litraa, Alkossa arvioidaan. Jos kuohuviini saapuisi säiliöautoilla, tuon määrän kuljettamiseen tarvittaisiin kymmenen kulkuneuvoa. Suuret säiliöautot kuljettavat erilaisia nesteitä yleensä runsaasta 20 000 litrasta 34 000 litraan. Viinien alkoholivero on 3,39 euroa litralta, joten 300 000 kuohuviinilitraa kilauttaa valtion kassaan runsaat miljoona euroa.

Samppanjaa myydään Alkossa tavanomaisesti 3 200 litraa viikossa, uudenvuoden aikaan viikkomyynti on lähes 20 000 litraa.

Alkon vuoden myynnistä 12 prosenttia syntyy joulukuussa. Kuohujuomien myynti on kaukana punaviinin kulutuksesta, jota myydään kahden joulunalusviikon aikana 2,6 miljoonaa litraa. Tuo määrä vertautuu vaikkapa Tampereen Särkänniemen delfinaarion neljään altaaseen, joissa on yhteensä 2,5 miljoonaa litraa vettä.