Panu Rajala: Intoilija

Professori ja kirjallisuudentutkija Panu Rajala seuraa romaanissaan I.K. Inhan elämänkaarta ja tukeutuu monin paikoin tämän omaan tekstiin. Lukija ei aina tiedä lukeeko Rajalan vai Inhan tekstiä, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Panu Rajala
Panu Rajala: Intoilija - kirjan kansi
WSOY

Tänä vuonna on vietetty Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta. Toisenkin suomalaisen merkkihenkilön syntymästä on kulunut 150 vuotta mutta häntä ei ole juhlittu. Tämä merkkihenkilö on Konrad Into Nyström, paremmin hänet tunnetaan nimellä I.K. Inha. Hän on Suomen kansallisvalokuvaaja. Tämä valokuvaaja, toimittaja, kirjailija ja suomentaja eli vuosina 1865 – 1930. Vaikka hänen valokuvansa teki aikalaisille Suomen tutuksi Tunturi-Lappia lukuunottamatta, hän kuoli yksinäisenä ja unohdettuna.

Huomaamatta ei I.K. Inhan juhlavuosi mennyt, sillä Panu Rajala julkaisi hänestä elämäkertaromaanin nimeltään Intoilija, alaotsakkeena Fotografin muistikuvat. Kirjan on kustantanut WSOY. Kirja oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Vuonna 1945 syntynyt Panu Rajala on professori ja kirjallisuudentutkija, joka on julkaissut lukuisia kirjailijaelämäkertoja.

Samalla luokalla Sibeliuksen kanssa

I.K. Inha syntyi Virroilla virkamiesperheeseen. Perhe muutti myöhemmin Ikaalisiin. Inha aloitti koulunsa Tampereella ja kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnassa samalta luokalta Sibeliuksen kanssa vuonna 1884. Jo Hämeenlinnassa hän opiskeli ominpäin useita kieliä ja oli luokkansa parhaita. Vuonna 1885 alkaneet yliopisto-opinnot Helsingissä eivät johtaneet loppututkintoon. Inhan impulsiivisuus ja monille aloille suuntautunut mielenkiinto vetivät hänet toimittajaksi. I.K. Inha työskenteli Uuden Suomettaren ulkomaantoimittajana lähes 20 vuotta. Työ oli pääasiassa ulkomaisten lehtien artikkeleiden kääntämistä mutta Inha teki myös ulkomaanmatkoja. Hänen kirjoittamansa matkakertomukset olivat hyvin pidettyjä.

I.K. Inha oli koko elämänsä ajan innokas kokeilemaan uusia asioita. Hän osti moottoripyöränkin vielä pari vuotta ennen kuolemaansa yli 60-vuotiaana. Kiinnostus tekniikkaan sai hänet maahantuomaan polkupyöriä ja innostumaan valokuvauksesta. Valokuvausoppia hän sai Saksassa ja Itävallassa, minne lähti syksyllä 1889. Vaikka koulutus ei täysin vastannut Inhan odotuksia, oppi hän valokuvaajan ammattitaidon, mitä vielä kehitti omatoimisesti.

Valokuvat olivat ainutlaatuisia

Ensimmäisen pitkän valokuvausmatkan Inha teki vuonna 1892. Se alkoi Oulusta, ulottui Rovaniemelle sekä Kemijokea ja sen jokihaaroja pitkin aina Sallan Kuolajärvelle. Sieltä hän matkasi Kuusamoon ja Paanajärvelle. Syksyllä Helsingissä pidettiin iso valokuvanäyttely, jossa oli muun muassa 80 Inhan ottamaa valokuvaa. Seuraavana vuonna hän matkasi Itä-Suomessa Laatokalta Kolille. Maakuntien valokuvaamisen jälkeen Inha suuntasi vuonna 1894 Vienan Karjalaan Lönnrotin reittejä seuraillen.

Inhan työ valokuvaajana huipentui vuosina 1895-96 suurteokseen Suomi kuvissa. Vaikka materiaalia oli kylliksi, kuvasi Inha koko aineiston uudelleen. Hän teetti erikoisrakenteisen polkupyörän, missä 20 kiloa painava kamera varusteineen kulki keveästi. Inhan ottamat valokuvat olivat ainutlaatuisia mutta kuvien painojälki ei tyydyttänyt. Kuvat olivat pieniä ja osin epäselviä. Kirjan ensimmäisessä painoksessa ei ollut kuvia lainkaan vaan ne ilmestyivät erillisinä vihkosina.

Tuottelias mutta luonteeltaan häilyväinen

I.K. Inha kuvasi useille tilaajille vuoteen 1910 asti mutta osa lasinegatiiveista jäi hänen elinaikana julkaisematta. Myöhemmin niistä on tehty useita julkaisuja. Valokuvaamisen ja toimittajan työn lisäksi I.K. Inha oli myös kirjailija. Hänen kirjalliset pääteoksensa ovat Suomen maisemia vuodelta 1909 ja Karjalan laulumailta vuodelta 1911. Nämäkin teokset on myöhemmin julkaistu täydennettynä Inhan ottamilla valokuvilla.

Panu Rajala seuraa romaanissaan Inhan elämänkaarta ja tukeutuu monin paikoin tämän omaan tekstiin. Lukija ei aina tiedä lukeeko Rajalan vai Inhan tekstiä. Romaanin lopussa on toki lähdeluettelo, missä kirjassa käytetyt teokset mainitaan.

I.K. Inha oli tuottelias mutta luonteeltaan häilyväinen. Hän ei itsekään osannut arvostaa työtään valokuvaajana, koska vertailukohtia ei ollut. Lisäksi onnettomat rakkausasiat sekoittivat nuoren miehen pään. Lukuisten rukkasten takia suhde naisiin jäi etäiseksi ja ihanteelliseksi. Suuren osan elämästään I.K. Inha eli vannoutuneena poikamiehenä. Panu Rajalan Intoilija on kohdettaan arvostava romaani mutta lukija tarvitsee avukseen perustiedot Inhan elämästä. Se helpottaa suuresti kirjan lukemista.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.