Kellariloukkojen haisevat kirpparit historiaan? Uusi yrittäjä kertoo, ketkä käytettyä tavaraa ostavat – video

Vielä kymmenen vuotta sitten kirpputoreja pyörittivät etupäässä erilaiset yhdistykset. Viimeisen viiden vuoden aikana kirpputoritoiminta on muuttunut aiempaa ammattimaisemmaksi.

Kotimaa
Kaksi ihmistä nojaa myyntitiskiin.

Kirpputorien pyörittäminen on muuttumassa aiempaa ammattimaisemmaksi toiminnaksi. Moni kirpputori muistuttaakin nyt tavallista kauppaa.

Esimerkiksi Haminassa vuoden 2015 alusta toimineen FLEA-laatukirppiksen perustaja pitää kirpputoriaan uuden aikaisena.

– Tämä on siisti, täällä ei haise pahalle, täällä toimii ilmanvaihto ja tämä on jollain tavalla järjestelmällinen, sanoo kirpputoriyrittäjä Juha Kotonen.

Kirpputoriketjusta kerrotaan, että etenkin vanhat kirpputorit sijaitsevat kellarikerroksessa. Se ja vanhan tavaran paljous voivat aiheuttaa tunkkaisen pahan tuoksun.

– Vielä 10–15-vuotta sitten kirpputoreja pidettiin toisarvoisissa paikoissa. Tavaraa oli paljon pitkissä käytävissä, sanoo kotkalaisen kirpputoriketju Vadelmatarhan perustajajäsen Maria Länsimies.

Vadelmatarhalla on kirpputori Kotkan lisäksi Kouvolassa, Oulussa ja Tampereella.

Esteettinen esillepano

Monissa uusissa kirpputoreissa huomioidaan usein se, miten tavarat ovat esillä. Esteettisyyden lisäksi tavarat pistetään omiin osastoihinsa niin, että asiakas löytää ne helposti.

Aivan kaikkea ei kirpputorille kannata tuoda myytäväksi. Keskeistä on, että tavarat eivät jää homehtumaan myymättöminä.

– Vanhat vaatteet, jotka ovat pesemättömiä ja huonon tuoksuisia, eivät tee kauppaansa, sanoo Juha Kotonen.

Sen sijaan etenkin keräilijöiden suosimat suomalaiset lasi- ja keramiikkatuotteet käyvät kaupaksi. Käsistä viedään erityisesti Arabian tuotteet ja Iittalan lasitavarat.

– Myös merkki- ja lastevaatteita menevät hyvin kaupaksi. Nuoret perheet käyvät ostamassa täältä paljon, sanoo Kotonen.