Jazz tarvitsee keikkapaikkoja ympäri maata – klubiverkosto viritteillä

Suomeen on tarkoitus luoda toimiva ja pysyvä jazzmusiikin klubiverkosto. Jazz Finland LIVE -hanke tuo rahoitusta ensi vuonna kahdeksalle taholle eri puolille maata.

kulttuuri
Uuden levyn bassot ja rummut miksattiin enemmän räpin kuin big band -estetiikan malliin.
Yle

Jazzkulttuurin edistäjältä ja edunvalvojalta tulee nopea vastaus kysymykseen jazzin nykytilasta Suomessa.

– Jazzilla menee aika hyvin ja laadullisesti taso on korkea. Nuoremmasta päästä tulee myös uusia mielenkiintoisia artisteja ja yhtyeitä, sanoo Suomen Jazzliiton toiminnanjohtaja Ami Vuorinen.

Vuorisen mukaan keikkarintamalla näkyy varsinkin nuorten kuuntelijoiden kaikkiruokaisuuden lisääntyminen.

– Ainakin pääkaupunkiseudulla on paljon crossover-yleisöä. Kun jazzbändit soittavat liiton jäsenyhdistysten paikoissa, niin silloin on paikalla usein enemmän jazziin keskittynyttä yleisöä.

Uutta puhtia keikkatarjontaan

Jazzkonserttien järjestämiseen ympäri maata tuo uutta puhtia myösJazz Finland LIVE (siirryt toiseen palveluun)-hanke ensi vuonna.

Pelkkä jazzklubin perustaminen Helsinkiin ei muusikon näkökulmasta lyö leiville.

Ami Vuorinen

– Tarkoitus on tämän pilottihankkeen kautta rakentaa toimiva ja pysyvä klubiverkosto. Pelkkä jazzklubin perustaminen Helsinkiin ei muusikon näkökulmasta lyö leiville, koska joka viikko ei voi sama bändi soittaa, sanoo Ami Vuorinen.

Hanketukea on jaossa yhteensä noin 140 000 euroa kahdeksalle eri toimijalle. Hankkeessa mukana olevat kunnat tukevat myös alueensa klubitoimijaa. Yksi tuen saajista on Kotka Jazz ry.

– On ollut hyvä meininki ja ensi vuosikin näyttää tosi hyvältä, sanoo puheenjohtaja Jari Sundelin.

Viisikymmentä aamujamia takana

Kotkassa jazzyhdistys on järjestänyt tänä vuonna muun muassa 50 maanantaijamit.

Vuosi 2016 käynnistyy Kotkassa nuoruutensa viettäneen muusikon Eero Koivistoisen 70-vuotisjuhlakonsertin voimin tammikuun puolivälin tienoilla.

– Enemmän kiertuejazzbändejä voi olla ensi vuonna luvassa, miettii Sundelin.

Valoisaan tulevaisuuteen uskotaan myös ensi vuonna 50 vuotta täyttävässä Jazzliitossa.

– Liiton perustamisen yhteydessä oli julkilausuma, jossa jazzin asemaa verrattiin klassiseen konserttimusiikkiin ja todettiin julkisen tuen määrässä heikoksi. Tänä päivänä mieluummin toimitaan aktiivisesti ja säädetään rahoitusta kuin ruikutetaan, kertoo Suomen Jazzliiton toiminnanjohtaja Ami Vuorinen.