Näin metropolin lasten tulevaisuus muuttui vuonna 2015

Tulevia sukupolvia kolhittiin päivähoito-oikeuden rajoituksella ja koulutusleikkauksilla. Mutta johtavatko matalammat palkat parempaan työllisyyteen? Millaisia asumisen ja liikkumisen siemeniä tänä vuonna kylvettiin? Jääkö jälkipolvien ratkaistavaksi ilmastopakolaisten vyöry, vaikka tänä vuonna oli vaikeuksia jo pienempien muuttovirtojen kanssa?

Kotimaa

– Haluan kantaa vastuuni ja tehdä suunnan kääntämiseksi tarvittavat päätökset. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville, sanoi pääministeri Juha Sipilä harvinaislaatuisessa televisiopuheessaan Suomen kansalle.

Mutta milten tämän vuoden uutiset muuttivat tämän päivän ja huomisen lasten tulevaisuutta?

Oikeus kokopäivähoitoon nykyistä harvemmalla – ryhmäkoot säilyvät pk-seudulla

Vuoden ehkäpä suorin lapsiin vaikuttava päätös on päivähoito-oikeuden muuttaminen. Hallitus ei enää pakota kuntia järjestämään kokopäiväistä päivähoitoa kaikille halukkaille, vaan esimerkiksi työttömien lapset saavat lähtökohtaisesti vain 20 tuntia hoitoa. Helsinki pitää kiinni päivähoidosta entiseen tapaan, mutta ainakin Vantaalla päivähoito-oikeudesta nipistetään. Espoossa asiaa vielä mietitään.

Franzenian päiväkoti Helsingissä
Helsingin Franzenian päiväkodin lapsia leikkimässä.Yle: Antti Kolppo

Myös ryhmäkoot saisivat hallituksen puolesta kasvaa, mutta yksikään pääkaupunkiseudun kolmesta suuresta kaupungista ei ole siihen tarttumassa.

Koulujen rahoista tapeltiin Helsingissä

Helisingissä vääntö varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sosiaali- ja terveydenhoidon leikkauksista kävi kuumana kaupunginjohtaja Jussi Pajusen budjettiesityksen jälkeen, mutta lopulta valtuusto löysi sovun ja koulut säästyivät suuremmilta leikkauksilta.

Korkeakoulutuksesta nipistetään

Hallitus sensijaan päätti viedä rahaa korkeakouluilta ja yliopistoilta sekä vähentää opintotukia.

Mielenosoitus
Opiskelijat osoittivat mieltään Helsingissä 15. kesäkuuta 2015.Jaani Lampinen / Yle

Nuoret nousivat vastarintaankesäkuisessa mielenosoituksessaHelsingin kansalaistorilla. Syksyn uutiset Helsingin yliopistonyt-neuvotteluistasaiyliopisto-opiskelijatvihaisiksi javaltaamaan Porthanian. Myöshenkilökuntaon harkinnut lakkoa.

Heidän mielestään leikkaukset vaarantavat tutkimuksen ja tulevaisuuden nuorten koulutuksen.

Helsingin yliopiston oppilaiden kulttuurikirjo voi köyhtyä, mikäli suunnitelmat EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista toteutuvat.

Vähemmän palkkaa, mutta paremmat mahdollisuudet saada töitä?

Tämän päivän aikuisetmarssivat joukolla Rautatientorilleprotestina hallituksen aikeille leikata työelämän etuja. Tähän astityöntekijöiden palkat ovat kasvaneet ja lomaedut parantuneet, mutta nyt ministerit osoittavat päinvastaista suuntaa.

Mielenilmaus rautatientorilla.
Derrick Frilund / Yle

Hallituksen tähtäimessä on kustannuskilpailukyvyn parantaminen, jotta maahan tulisi lisää työpaikkoja – esimerkiksi lukuisille työttömille nuorille. Uudellamaalla alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2008.

Pieniä asuntoja ja uusia tornitalokeskittymiä

Kolmen ässän reseptin lopputulosta tulevat polvet voivat aikanaan arvioida vaikkapa miniasunnoissa. Ne ovat niin pieniä, että Sato joutui hankkimaan erityisluvan nykymääräysten rikkomiseen Vantaalle kaavaillulla kokeilualueella.

Saton minikodin oleskelutilan ruokapöytä tulee esiin seinästä portaiden alta.

Tulevaisuudessa tuhannet helsinkiläiset asuvatPasilan tornitalojenympäristössä jaKalasatamaon keskeinen asuin-, ostos- ja palvelukeskus. Asuintaloja on myöskaupunkibulevardienvarrella, jossa nyt ei meinaa kuulla edes omia ajatuksia moottoritieliikenteen melulta.

Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lentoasemalle nykyajan lapset matkaavat vartuttuaankehäradalla, joka on heille jo itsestäänselvyys. Sensijaan muistotM-junastaelävät enää mummojen ja vaarien mielissä. Päätepysäkillä latautuvasähköbussion jo arkipäivää ja osa menopeleistä kulkee tyystinilman kuljettajaa. Kantakaupungista saattaa päästäKruunuvuorenrannanasuinaluelleraitiovaunulla meren yli.

Netistä tilatut paketit toimitetaan kotiovelle ehkä pienellä kopterilla.

Turvapaikanhakijat herättivät ristiriitaisia tunteita

Vuonna 2015 maailman kriisit tulivat aiempaa näkyvämmin myös Suomalaisten arkeen. Päätösten rinnalla merkittävää oli kykenemättömyys toimia ajoissa.

Pasilan poliisitalon edusta Helsingissä on turvapaikanhakijoiden täyttämä, kun he odottavat rekisteröitäväksi pääsyä. Vapaaehtoiset järjestävät odottajille ruokaa ja vettä.
Volunteers help with a rush of asylum-seekers in Pasila.

Muunmuassa arabikevään sytyttämiä liekkejäSyyrianja Irakin alueella ei saatu sammumaan ainakaan tänä vuonna. Siksi yhä useampi tulevaisuuden helsinkiläinen tai hänen vanhempansa on saapunut tänne paetessaan kotimaansa sekasortoa.

Kolmisenkymmentätuhatta turvapaikanhakijaa riitti sekoittamaan suomalaisen pakolaispolitiikan pelinappuloita. Suuri osa turvapaikan saaneista asettuu ennemmin tai myöhemmin pääkaupunkiseudulle.

Tänä vuonna vastaanotto oli ristiriitainen.

Mielenosoittajia Jotain rajaa -mielenosoituksessa Narinkkatorilla Helsingissä lauantaina.

Mielenosoittajat sekä tukivat että vastustivat mm.maahanmuuttoa,tiukempia rajojajasuurmoskeijaa.Alaikäisten vastaanottokeskustahäirittiin Espoossa kahdesti ja monikulttuurisessaVuosaaressanuristiin vastaanottokeskuksesta.

Toisaalta metropolin asukkaat toivottivat tulijat tervetulleiksi, ilmoittautuivat joukolla vapaaehtoistyöntekijöiksi, tarjosivat majapaikkaa jopa omista kodeistaan ja kokosivat turvapaikanhakijoita pelaamaan jalkapalloa.

Pelkoa herätti poliisin ilmoitus pääasiassa ulkomaalaisten tekemien puskaraiskausten piikistä.

Odottaako lapsiamme ilmastopakolaisvyöry?

Jos meidän sukupolvellamme on vaikeuksia nyt nähtyjen muuttovirtojen kanssa, miten tulevat polvet selviävät, jos varoitukset paljon suuremmasta ilmastopakolaisten vyörystä toteutuvat?

Vyöryn välttämiseksi tehtiin metropolissa ainakin jotain.

Suvilahden aurinkovoimala.
Aurinkovoimalan 1200 paneelia tuottavat vuodessa saman verran sähköä kuin 130 kerrostalokaksiota kuluttaa.Petteri Juuti / Yle

Ympäristöjärjestöjen mielestä vuoden suurin paikallispoliittinen saavutus oli Helsingin toisenkivihiilivoimalan sulkemispäätös. Espoossa alettiin porataSuomen syvintä reikää, josta voi monistettuna tulla merkittävä puhtaan energian lähde koko maassa.Aurinkosähköntuottamisesta on tullut entistä useammin halvempaa kuin sähkön ostaminen ja myös aurinkovoimaloidensuuruuskilpailunkärki vaihtui pariin otteeseen.

Maailman merillä käytävässä aaltovoimaloiden kilpajuoksussa täkäläiset keksinnöt Waveroller ja Pingviini jatkoivat kärkikahinoissa.

Suurin huomio oli luonnollisesti Pariisissa, jossa maailman maat allekirjoittivat historiallisen ilmastosopimuksen.

Ehkäpä tulevien polvien kannalta suurin merkitys onkin sillä, mihin nämä päätökset oikeasti johtavat.