Pilkkimistä ja onkimista rajoitetaan vaelluskalavesistä

Kalastuslaki kieltää onkimisen ja pilkkimisen vaelluskalavesistöjen virta- ja koskipaikoissa. Uuden lain mukaan vesialueiden omistajat eivät enää saa myydä erikoislupia näihin paikkoihin. Kalastajan itsensä on arvioitava, onko paikka virtaava vai ei.

Kotimaa
Joutsen ja pilkkijä.
Yle / Timo Nykyri

Kalastuslaissa kielletään onkiminen ja pilkkiminen vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa. Uusi kalastuslaki-ja asetus astuvat voimaan vuoden 2016 alusta.

– Vanhassa laissa onkiminen ja pilkkiminen voitiin näissä paikoissa sallia vesialueen omistajan luvalla. Uudessa laissa tätä mahdollisuutta ei ole, eli lupien myyminen loppuu, selittää kalatalousasiantuntija Kalle Torvinen Lapin Ely-keskuksesta.

Samansisältöinen laki on ollut voimassa ennenkin. Ongelmana on, että virtapaikkojen määrittäminen on hankalaa.

Eli ei mennä onkimaan koskipaikkoihin alamittaisia lohikaloja.

Kalle Torvinen

– Laissa sanotaan, että virtapaikoissa vesi virtaa silminhavaittavasti alavirtaan päin, ja ylävesi on alavettä ylempänä, eli kaltevuutta on nähtävillä. Tulkinta on hankalaa, Torvinen kertoo.

Laki koskee koko vaelluskalavesistöä

Vaelluskalavesistöjä on koko Suomessa. Vaelluskaloilla tarkoitetaan lohta, järvilohta, ankeriasta, nahkiaista, toutainta, taimenta sekä nieriän, harjuksen ja siian vaelluskantoja. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa vaikutus on laaja.

– Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaikki isot virtaavat joet Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat vaelluskalavesistöjä. Esimerkiksi Oulujoen vesistöstä puhuttaessa se tarkoittaa koko jokea, aina Suomussalmen Hossaan ja Kuhmon itärajalle asti. Ja Iijoen kohdalla mereltä Kuusamoon, kertoo Torvinen.

Ely-keskuksilla olisi mahdollisuus listata tarkat koski-ja virtapaikat, mutta Torvisen mukaan täydellisen kartan tekeminen olisi lähes mahdotonta.

– Esimerkiksi Oulujoki on säännöstelty vesistö, jossa voimalaitosten patojen läpi juoksutetaan vettä vaihtelevasti, jolloin virtaukset voivat välillä olla hyvinkin voimakkaita ja välillä hyvinkin heikkoja. Koska olosuhteet muuttuvat, tulkinta siitä, mitkä ovat koski-ja virta-alueita, on hyvinkin vaikeaa, Torvinen sanoo.

Suvantopaikoissa voi edelleen onkia ja pilkkiä

Äkkiä kuulostaa siltä, että onkiminen ja pilkkiminen on jatkossa mahdotonta. Esimerkiksi Oulujoessa virtaukset ovat toisinaan kovia. Torvinen kehottaa lähestymään asiaa käytännöllisesti.

– Siellä, missä joessa on poukama tai suvantopaikka eli vesi ei virtaa, saa edelleen pilkkiä ja kalastaa. Ja sillä on iso merkitys, mitä kaloja saa saaliiksi. Jos suvantopaikasta saa ahvenia ja särkiä, voi onkia hyvällä omallatunnolla. Eli ei mennä onkimaan koskipaikkoihin alamittaisia lohikaloja.

Vastuu siitä, onko kalastuspaikka virtapaikka vai suvanto, jää kalastajan itsensä päätettäväksi. Torvinen antaa pari vinkkiä arvioinnin työkaluiksi.

– Jos pilkillä mormuska tai pilkki lasketaan kairan reikään, niin katsotaan pysyykö se reiän kohdalla vai meneekö sivuun. Jos se liikkuu kovasti sivuun, kyseessä on virtapaikka eikä siinä saisi pilkkiä.

Kesäkalastaja voi arvioida virtausta tuijottamalla kohoa.

– Jos ongenkoho ei lähde liikkumaan alavirtaan, niin siinä on semmoinen paikka, jossa saa onkia.

Kalastuksenvalvojia on ohjeistettu alkuvaiheessa neuvomaan ja ohjaamaan kalastajia oikeille paikoille sakottamisen sijaan.

Oulussa haetaan poikkeuslupaa

Torvisen mielestä laki ei juuri muuta nykyistä tilannetta.

Muutos vanhaan ei ole kovin iso.

Kalle Torvinen

– Itse näen, että muutos vanhaan ei ole kovin iso, koska aika harvoin ongitaan ja pilkitään virtavesissä. Pääsääntöisesti sitä tehdään lammilla, järvillä ja merellä. Virtaaviin vesiin mennään yleensä viehe- tai perhokalastamaan ja se on mahdollista edelleen.

Torvinen korostaa, että uudella lailla halutaan suojella vaelluskaloja ja erityisesti niiden poikasia, eikä lakia säädettäessä ole voitu ottaa huomioon paikallisia tapoja.

– Käytännössä harjuksen ja siian pilkintään tämä laki vaikuttaa eniten, sillä niitä pyydetään perinteisesti virtapaikoista.

Oulussa kielto lopettaisi tai ainakin huomattavasti vaikeuttaisi monen kalastusharrastusta. Kieltoon halutaankin lievennystä, ja kaupunki hakee poikkeamislupaa Ely-keskukselta. Kaupungin vesialueilla onkimis-ja pilkkimiskielto koskee Oulujoen suiston Hartaanselkää, Oulujoen ja Sanginjoen koski-ja virtapaikkoja. Hartaanselkä on erityisesti siianpilkkijöiden suosiossa.

– Poikkeuslupa on mahdollista myöntää, sillä Oulun kaupunki hoitaa siikakantoja istuksin, Torvinen sanoo.