Kumpi on sinun tulevaisuutesi: työkalut itse tehden vai pilvestä poimien?

Muinaisia tapoja noudattava elää omavaraistaloudessa ja valmistaa kaikki tarvekalut omin käsin. Vai tuntuisiko helpommalta hankkia uusi tietokone, joka tuo verkon mahdollisuudet ulottuville jopa ilman nettiyhteyttä?

ilmiöt
Ville Koskivaaran jousipyssy.
Oulussa valmistettavassa Solu-tietokoneessa on puukuori.
Kumpi muoto puussa sinua puhuttelee?

Äänekoskelaislähtöinen Ville Koskivaara harjoittelee pakkasessa ampumista saarnipuusta itse tekemällään jousipyssyllä omin käsin valmistetut vaatteet yllään.

Helsinkiläisellä Kristoffer Lawsonilla on myös kädessään puuta, mutta kuori kätkee sisäänsä täysin uudenlaisen tietokoneen, jonka kehittäjät toivovat sen mullistavan markkinat.

Molemmat miehet luovat tulevaisuutta, mutta omalla tavallaan.

Parhaat, vanhat systeemit

Ville Koskivaara on ollut aina kiinnostunut muinaisuudesta. Lapsuuteen kuuluivat monen muun pojan tavoin jousipyssyleikit, mutta sittemmin hän on ottanut ampumisharjoitukset tosissaan: mies haluaa tulevaisuudessa kasvattaa, kerätä, kalastaa ja metsästää ruokansa itse.

Ville Koskivaara opiskelee muinaistekniikan artesaaniksi ja haaveilee omavaraisesta elämästä.

Hänen mielestään monet vanhat tekniikat ovat hämmästyttävän tehokkaita, ekonomisia, ekologisia ja toimivia.

– On suuri vääryys ja väärinkäsitys ajatella, että kivikaudella olisi eletty kurjuudessa ja jatkuvassa puutteesssa. Päinvastoin: silloin on ollut pelkkää aikaa kehittää parhaat systeemit.

Ville Koskivaara opiskelee muinaistekniikan artesaaniksi ja haaveilee omavaraisesta elämästä. Kuvassa Koskivaaran muinaisilla menetelmillä valmistama koru ja vyö.
Pronssivaluna tehty hirvenpääkoru. Koru on muotoiltu koruvahasta, sitten sen ympärille on tehty kipsimuotti, johon sula pronssi on kaadettu. - Kun korua kiillottelee ja jynssää pari päivää, sitä tulee tämmöinen, Ville Koskivaara kertoo.Matti Myller / Yle

Ensimmäinen askel kohti muinaista elämäntapaa on opiskelu: Koskivaarasta valmistuu Mynämäellä Pohjoismaiden ainoassa muinaistekniikkaa opettavassa koulussa artesaani.

Myös tarvittavat työkalut hän haluaisi valmistaa mahdollisuuksien mukaan omin käsin. Vain jotain ylellisyystarvikkeita ja esimerkiksi suolaa ja metallia hän olisi valmis ostamaan.

Maakuopassa Koskivaara ei aio asua, vaan ihan tavallisessa talossa – hänelle omavaraisuus tarkoittaa riippumattomuutta kauppaverkoistoista, mutta ei erakoitumista.

Uusi kone oppii käyttäjältään

Maistiaiset Lawsonin kumppaniensa kanssa kehittämästä Solu-tietokoneesta saatiin pari kuukautta sitten. Laitetta kehittävä teknologiayritys toimii Helsingissä, mutta varsinainen valmistus on Oulussa. Toimitusjohtajan mukaan idea siitä ei syntynyt yhtäkkiä tyhjiössä, vaan idea on jalostunut internet-ajan alusta lähtien.

Oulussa valmistettavassa Solu-tietokoneessa on puukuori.

– On tuntunut hölmöltä, että meidän pitää huolehtia ohjelmistojen asennuksista ja varmuuskopioinnista ja siitä, paljonko koneessa on prosesssoritehoa tai tallennustilaa on paikallisessa laitteessa. Internet on valtava, mutta minkä ihmeen takia meidän tietokoneet ovat niin rajoitettuja?

Kehittäjät halusivat tietokoneeseen puiset kuoret, koska puu on heidän mielestään alikäytetty materiaali ja "osa suomalaista luonteenpiirrettä."

Uutta taskutietokonetta voi käyttää itsenäisenä laitteena tai kytkeä näyttöön ja näppäimistöön. Käyttötavasta huolimatta kone on jatkuvasti linkattu pilvipalveluun.

– Ainutlaatuinen ominaisuus on, että se toimii myös ilman verkkoyhteyttä. Solu tuo netistä mahdollisimman paljon tietoa paikalliselle levylle, jolloin lähes kaikki toimii ilman nettiyhteyttä. Se pyrkii oppimaan käyttäjältään siitä, millaista tietoa tarvitaan.

Omavaraisuuden utopia

Koskivaaran mukaan täydellinen omavaraisuus ei onnistuisi tämän hetken Suomessa kovinkaan monelta.

– Kyllä se vielä on utopia, mutta ennen pitkää se on ainoa vaihtoehto.

Artesaaniopinnoissaan Koskivaara on ommellut itselleen pitkähelmaisen paidan, joka oli tyypillinen vaate miehelle Suomessa viikinkiajoista viime vuosisadan alkuun asti. Paita sidotaan lautanauhalla, johon Koskivaara on värjännyt itse langat.

Ville Koskivaara opiskelee muinaistekniikan artesaaniksi ja haaveilee omavaraisesta elämästä.
Pohjoiseurooppalaisen lattajousen paunamäärä eli jäykkyys on yli 50 eli sen vetämiseen täyteen pituuteen tarvitaan 25 kilon vetovoima. - Lintujen ja jänisten lisäksi majavia metsästettiin Suomessa kivikaudella ahkerasti jousella, Ville Koskivaara kertoo.Matti Myller / Yle

Kaulassa miehellä on huivi, johon hän on itse kehrännyt langat ja kutonut pystykangaspuilla.

Omavaraistaloudessa metsästyskelpoinen jousipyssy oli jo kivikaudella tärkeä. Koskivaara on tehnyt koulussa saarnista pohjoiseurooppalaisen lattajousen – maailman vanhimmat vastaavat jouset on löydetty Tanskasta ja niiden iäksi on arvioitu 9000 vuotta.

Hän on myös takonut tulusraudan, jota tarvitaan tulen tekoon: sen lisäksi tarvitaan pii- tai kvartsikivi, taulakääpää ja tuohitötterö, jossa on sytykkeitä sisällä.

– Mitä enemmän osaa ja tekee itse, sitä enemmän siitä on hyötyä paitsi ympäristölle myös omalle mielenterveydelle ja ennen pitkää koko ihmiskunnalle.

Kehitystyö ja valmistus Suomessa

Tulevaisuuden markkinajohtajaksi tähtäävän Solun ensimmäinen tietokone tulee markkinoille keväällä. Tekijöiden odotukset ovat korkealla uudentyyppisen käyttöjärjestelmän vuoksi.

– Käyttäjä ei avaa applikaatioita ja tiedostoja, vaan zoomaa suoraan sisältöön, mitä haluaa käyttää. Meidän kokemuksen mukaan laitetta oppii käyttämään muutamassa minuutissa.

Oulussa tehtävä Solu-tietokone, jossa on puukuoret.
- Halusimme orgaanisen ympäristön, siksi puukuoret. Keho jatkuu tämän kautta. Puu patinoituu ajan mittaan ja se tuntuu lämpimältä, Solun toimitusjohtaja Kristoffer Lawson kertoo.Matti Myller / Yle

Lawson vakuuttaa, ettei pilvi vuoda, koska palvelu on suomalaiselta partnerilta.

– Suomi on ainutlaatuinen maa, koska sillä ei ole datajakosopimusta amerikkalaisten kanssa. Esimerkiksi Ruotsilla, Virolla ja Britannialla on. Täällä tieto on hyvässä turvassa.

Vielä toistaiseksi koneen ydinkäyttöjärjestelmää joutuu päivittämään, mutta siitäkin kehittäjät uskovat pääsevänsä ajan mittaan eroon. Laitteen oston jälkeen käyttäjä maksaa kuukausimaksua lähes rajattomasta tallennustilasta, ohjelmista ja varmuuskopioinnista.

Ville Koskivaaraa ja Kristoffer Lawsonia haastatteli Jaana Polamo.