Norjan hallitus esitteli ehdotuksensa tiukemmiksi turvapaikkasäädöksiksi

Muun muassa perheenyhdistämisten ehtoja ja pakolaisstatuksen saamista tiukennetaan. Ehdotukset on tarkoitus viedä suurkäräjien käsiteltäväksi helmikuun alussa. Hallituksen ehdotukset ovat jo saaneet osakseen paljon kritiikkiä.

turvapaikanhakijat

Norjan maahanmuuttoministeri Sylvi Listhaug esitteli tiistaina hallituksen esitykset uusiksi tiukemmiksi turvapaikkasäädöksiksi. Ehdotusten tarkoituksena on tehdä Norjasta aiempaa vähemmän houkutteleva turvapaikanhakijoille.

Listhaugin mukaan hallitus ehdottaa pienempiä ja suurempia muutoksia kaikkiaan 40 lakiin tai säädökseen.

Suurkäräjien on hyväksyttävä ehdotetut muutokset ennen kuin ne tulevat voimaan. Hallitus vie ehdotukset suurkäräjien käsiteltäväksi 9. helmikuuta.

Listhaugin mukaan asiassa on tarkoitus edetä nopeasti, jotta muutokset saadaan voimaan ennen kuin turvapaikanhakijoiden määrä keväällä jälleen todennäköisesti kasvaa.

– Maahanmuuttoviranomaisten mukaan Norjaan voi saapua 10 000–100 000 turvapaikanhakijaa ensi vuonna. Jos toteutunut määrä on lähempänä jälkimmäistä lukua, se voi tarkoittaa vakavaa uhkaa hyvinvointiyhteiskunnallemme, Listhaug sanoi esittelytilaisuudessa.

Tänä vuonna Norjaan on saapunut yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Perheenyhdistämisten ehtoja tiukennettaisiin

Ehdotusten mukaan esimerkiksi perheenyhdistämisten ehtoja tiukennettaisiin. Henkilön olisi vastaisuudessa työskenneltävä tai opiskeltava Norjassa neljän vuoden ajan ennen kuin hän voisi hakea perheenyhdistämistä.

Myös pakolaisstatuksen saamista vaikeutettaisiin. Vuodesta 2008 lähtien Norjassa on myönnetty pakolaisstatus suuremmalle joukolle ihmisiä kuin mitä YK:n pakolaissopimuksessa on määritelty. Pakolaisstatuksen ovat Norjassa saaneet esimerkiksi henkilöt, jotka olisivat vaarassa saada kuolemantuomion, mikäli heidät palautettaisiin kotimaahansa.

Kielikoe pysyvän oleskeluluvan ehtona

Yksin saapuvat alaikäiset saisivat turvapaikan kunnes täyttäisivät 18 vuotta, minkä jälkeen heidän suojeluntarpeensa selvitettäisiin vuosittain. Pysyvän oleskeluluvan saadakseen hakijan olisi käytävä kielikokeessa sekä kokeessa, jossa selvitettäisiin hänen tietonsa norjalaisesta yhteiskunnasta.

Jos turvapaikanhakija ei pysty todistamaan henkilöllisyyttään, hänen hakemuksensa hylättäisiin. Myös muihin hakijoiden asiakirjoja koskeviin säädöksiin tulisi tiukennuksia.

Kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan valitusaikaa päätöksestä lyhennettäisiin ja lisäksi poliisilla olisi oikeus säilyttää turvapaikanhakijoiden sormenjäljet 10 vuoden ajan.

Ehdotuksia on kritisoitu voimakkaasti

Ehdotukset ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä pakolaisten oikeuksia ajavilta järjestöiltä ja aktivisteilta.

Norjan turvapaikanhakijoita edustavan järjestön pääsihteeri Ann-Margit Austenå sanoi, että Listhaugin ehdotukset eivät ole järkeviä.

– Kun muutokset pakolaisstatuksen myöntämiseen otettiin käyttöön vuonna 2008, se oli hyvin perusteltu muutos. Ehdotukset vaikuttaisivat moniin ihmisiin, joiden tilanne on epävarma, koska he tulevat konfliktialueilta, joilla tilanteet muuttuvat nopeasti, hän sanoi yleisradiokanava NRK:lle.

Hänen mukaansa muutokset vaikuttaisivat suureen joukkoon ihmisiä ja olisi väärin riistää heiltä heidän oikeutensa.

– Listhaugin pitäisi mielestäni keskittyä mieluummin muihin asioihin, kuten turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. Nykyinen tilanne pitää monet vain odottamassa, Austenå totesi.

Lähteet: AP, Yle Uutiset