Käännä vaate kaupassa – nurja puoli paljastaa laadusta paljon

Vaatekauppojen rekit notkuvat taas kevätuutta. Tiheästi vaihtuvien trendien viidakossa heräte- ja hutihankintoja voi välttää, kun tuntee tyylinsä ja selvittää millaisissa asuissa todella viihtyy. Asiantuntija kehottaa kurkistamaan kaupassa myös vaatteen nurjalle puolelle.

Kotimaa
Vetoketju mekossa.
Heli Kaski / Yle

Vaatekaappi väärällään housuja, hameita, jakkuja ja jumppereita, mutta taaskaan ei löydy mitään päällepantavaa. Moni ratkaisee pulman ostamalla jatkuvasti uusia, kulloinkin muodissa olevia vetimiä.

Muotikoneiston tehtävä on luoda koko ajan uusia tarpeita, uusia haluja ja saada kuluttajat kokemaan itsensä epäkelvoksi sillä hetkellä.

Outi Pakarinen

Vaateasiantuntija suosittelee ongelmaan ympäristö- ja kukkaroystävällisempää ratkaisua.

Holtittoman shoppailun sijaan kannattaa selvittää itselleen, millainen on oma tyyli, mistä oikeasti pitää ja millaisiin tilanteisiin vaatteita eniten tarvitsee.

Vaatesuunnittelija, vaatevalmentaja Outi Pakarinen tietää, miten kuluttajan pää saadaan pyörälle. Markkinoinnissa vedotaan tunteisiin.

– Muotikoneisto on vahva. Sen tehtävä on luoda koko ajan uusia tarpeita, uusia haluja ja saada ihmiset kokemaan itsensä tavallaan epäkelvoksi sillä hetkellä – tuntemaan, että pitäisi päivittää omaa tyyliä, saada uutta väriä, koska on vaikkapa kevät, vaikka sille ei ole mitään järkevää tarvetta ja perustelua, kuvailee Pakarinen.

Kyseessä on kuitenkin vain tunne. Houkutuksia on helpompi vastustaa, kun on löytänyt pukeutumiseensa punaisen langan.

Saumoja vaateessa.
Heli Kaski / Yle

– Silloin ei tarvitse välittää, mitä muualla toitotetaan tai mitä trendilehdet sanoo. Kun tiedostaa, mistä itse todella tykkää, niin voi sanoa piutpaut trendeille.

Toimivat yhdistelmät ovat a ja o

Toimivan puvuston luominen ei ole rakettitiedettä. Vaatekaapin kulmakivet ovat helposti yhdisteltävät ja toistensa kanssa toimivat vaatteet. Kerrostamalla ja yhdistelemällä niistä saa tarpeen mukaan erilaisia asukokonaisuuksia.

– Voi kysyä itseltään, vastaako kaapin sisältö sitä mitä oikeasti tarvitsee. Kaappiin kannattaa jättää sellaisia vaatteita, missä on luonteva olla, joita on mukava käyttää ja jotka sopivat moneen tilanteeseen ja ovat laadukkaita.

Kovin monimutkaiset ja krumeluurit vetimet eivät ole Pakarisen mielestä helpoiten yhdisteltäviä. Vaatteiden värimaailma on puolestaan persoonakysymys.

– Parin perusvärin ympärille voi ruveta puvustoa rakentamaan. Mustan ja harmaan rinnalle voi ottaa efektivärejä ja tuoda pukeutumiseen väripilkkuja asusteilla.

Nurjalle puolelle kannattaa kurkata

Laadukkaat vaatteet kestävät vuosia, jopa vuosikymmeniä. Pakarinen vinkkaa, että laatua etsivän kannattaa vaateostoksilla tarkastella, näyttääkö vaikkapa pusero molemmilta puolilta yhtä huolitellulta.

– Tiettyjä materiaaleja kannattaa vältellä. Esimerkiksi akryylineuleet saattavat nyppyyntyä helposti. Vaatteita voi tutkia myös nurinpäin, katsoa miten ne on viimeistelty ja tarkastaa, onko napit ommeltu kunnolla, ovatko saumat kierossa, hyppivätkö tikit, toimiiko vetoketju kunnolla ja niin edelleen.

Vetoketju.
Heli Kaski / Yle

Pakarinen toteaa myös, että alennusmyynneissä harvoin säästää.

– Saan joskus jopa vihaisia katseita, kun sanon, että alennusmyyntejä kannattaa vältellä. Alessa saattaa laskea kriteeristöään ja tulla ostaneeksi vaatteita, joita ei oikeasti tarvitse ja jotka jää käyttämättä. Siinä ei säästä.

Juhapukeutuminen saattaa sekin niellä turhaan euroja.

– Meillä on totuttu panostamaan juhla- eikä arkivaatteisiin, vaikka elämä on pääasiassa arkea. Suosittelen kyllä panostamaan laadukkaisiin arkivaatteisiin.

Pukeutuminen on osa kulttuuria. Sekä arvot että asenteet heijastuvat siihen. Pakarinen toteaa, että suomalaiset ovat pukeutumisen suhteen melko mukavuudenhaluisia. Sääolotkin tosin sanelevat neljän vuodenajan maassa vaatetusta melkoisesti.

– Minusta saa olla nukkavieruissa vaatteissakin. Tottakai pukeutumisella kunnioitetaan tilannetta ja muita ihmisiä, mutta pääasia on, että itsellä on hyvä olla. Ihan hyvin voi toppakengät jalassa hymyillä.

Outi Pakarista haastatteli Titta Puurunen