Keittiöroskis pursuaa muovijätettä – "Tällaista touhua ei voida jatkaa"

Arvion mukaan suomalainen saa aikaan 15 kiloa pakkausmuovijätettä vuodessa. Aikaisemmin muovi on työnnetty palavien roskien sekaan tai pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle. Nyt muovipakkaukset voi halutessaan viedä kierrätykseen. Uusiomuovista tehdään raaka-ainetta puistoihin ja teiden rakentamiseen.

Muovi ja keinotekoiset aineet
Muovipakkauksia muovipussissa pöydällä.
Juho Liukkonen / Yle

Kaupasta kotiin kantautuu paljon muovipakkauksia. Roskis pursuaa leikkelepakkauksia, margariinirasioita, jogurttipurkkeja sekä ketsuppi- ja shampoopulloja. Aikaisemmin muovimäärä on työnnetty energiajätteeksi tai kaatopaikalle, mutta nyt muovipakkaukset voi halutessaan viedä kierrätyspisteeseen.

– Kyse on siiitä, miten me ajatellaan, kuinka maapallo pidemmän päälle pärjää. Se on nähty, että näin ei voida jatkaa kuten aikaisemmin on touhuttu. Tässä on nyt yksi mahdollisuus jokaisella vaikuttaa, sanoo Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.

Suunnitelmien mukaan koko maahan avataan 500 keräyspistettä kauppojen yhteyteen. Etelä-Savoon avataan kevään aikana kuusi muovinkierrätyspistettä: kaksi Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle.

Keräyspisteet pystyyn kevään aikana

Aikaisemman suunnitelman mukaan muovinkeräyspisteiden piti olla valmiita vuoden 2016 alussa, mutta niiden avaaminen on viivästynyt. Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kehityspäällikkö Pia Vilenius kertoo, että Rinki ei ole vielä saanut tarvittavaa määrää keräyssäiliöitä valmistajilta.

– Muovin keräys aloitetaan Etelä-Suomesta. Verkosto on valmis heinäkuun loppuun mennessä. Varmaan aikaisemminkin, mutta se on viimeinen takaraja, kertoo Rinki Oy:n kehityspäällikkö Pia Vilenius.

Yhteensä Rinki Oy avaa 1850 ekopistettä, joissa voi kierrättää lasia, kartonkia sekä metallia, joihinkin voi viedä myös kuitua. 500 pisteessä voi kierrättää muovia.

Uuden asetuksen mukaan muovin kierrätyksestä ovat vastuussa muovin tuottajat. Käytännössä pakkausmuovin kierrätyksestä huolehtii Suomen Uusiomuovi Oy, johon yritykset voivat liittyä. Rinki Oy on vastuussa kierrätysjärjestelmän rakentamisesta.

"Muovinkeräykseen on hirveä kiinnostus"

Kuopion ja Tampereen muovinkierrätyskokeilujen perusteella suomalaiset ovat halukkaita kierrättämään muovipakkauksia.

– Muovin keräykseen on hirveä kiinnostus. Suurin etu on se, että säästetään öljyä, kun ei tarvitse valmistaa neitseellistä muovia, sanoo Rinki Oy:n Pia Vilenius.

Suurin etu on se, että säästetään öljyä, kun ei tarvitse valmistaa neitseellistä muovia

Pia Vilenius

Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soinin mukaan muovipakkauksista syntyy jätettä noin 15 kiloa vuodessa asukasta kohden. Soini kertoo, että Ruotsissa muovipakkauksia on kerätty parikymmentä vuotta. Länsinaapurissa kierrätykseen saadaan tällä hetkellä vuodessa neljästä viiteen kiloa pakkausmuovia henkilöä kohden. On vielä mahdotonta sanoa, kuinka paljon muovia saadaan kerättyä Suomessa.

– Arvaukseksi voisi sanoa, että saadaan kerättyä pari kiloa per asukas, arvioi Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Soini.

Soinin mukaan tavoitteena on, että kerätystä muovista saadaan hyödynnettyä 80 prosenttia.

– Jotta hommassa on mieltä, kerätyn materiaalin pitää olla laadultaan sellaista, että sitä voi kierrättää. Siinä ei ole mitään järkeä, että kerätään ja kuljetetaan ja lopulta poltetaan sekajätteen joukossa kuten ennenkin.

Eurooppalainen pyrkimys on, että yhä suurempi osan kotitalousjätteestä pyritään kierrättämään. Vesa Soini sanoo, että nykyisin kaikesta yhdyskuntajätteestä saadaan Suomessa kierrätettyä noin 35 prosenttia. Jotta EU:n tavoitteet täyttyisivät Suomessa, kaiken jätteen kierrätysaste tulisi kaksinkertaistaa kymmenessä vuodessa.

– Yhdyskuntajätteen kierrätysastetta pitää nostaa Suomessa merkittävästi. Tämä tulee vaatimaan jokaiselta uudenlaista asennoitumista, Soini sanoo.

Riihimäkeläinen Ekokem
Riihimäkeläinen kiertotalousyhtiö Ekokem käyttää kierrätysmuovia uusien tuotteiden valmistukseen.Yle

Muovi viedään Riihimäelle

Kaikki kerätyt muovipakkaukset päätyvät Riihimäelle Ekokemin Kiertotalouskylään, jonka yksi osa on Muovijalostamo. Monimutkainen prosessi menee yksinkertaisuudessaan siten, että ensimmäiseksi pakkaukset lajitellaan koneellisesti muovilaadun mukaan. Tämän jälkeen muovit pestään ja kuivataan. Seuraavaksi muovi granuloidaan, eli muovista tehdään muutaman millin kokoisia muovirakeita.

– Granulaatti on sellaista tavaraa, jota lisäaineistettuna voidaan käyttää raaka-aineena erilaisten muovituotteiden valmistuksessa korvaamaan neitseellistä raaka-ainetta, kertoo tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.

Ekokem valmistaa uusiomuovista rakenteita, jota voidaan käyttää puun sijasta. Kierrätysmuovia voi käyttää esimerkiksi katujen, teiden ja puistojen rakentamiseen. Tuotteita ovat pylväät, aidat ja liikenne-esteet. Kierrätysmuovia ei saa käyttää elintarvikepakkausten materiaalina hygienia- ja turvallisuussyistä.

Lasi erotellaan kahteen eri kierrätysastiaan

Uuden pakkausasetuksen myötä muuttuu myös lasinkeräys. Pakkauslasi kuten lasipullot ja -purkit jätetään koko maassa Rinki Oy:n ekopisteisiin. Aikaisemmin yhteen ja samaan lasinkeräykseen on, esimerkiksi Mikkelissä, voinut laittaa lasipulloja ja -purkkeja sekä muita lasiastioita.

Yhdyskuntajätteen kierrätysastetta pitää nostaa Suomessa merkittävästi. Tämä tulee vaatimaan jokaiselta uudenlaista asennoitumista

Vesa Soini

Jatkossa Rinki Oy kerää vain pakkauslasia, mutta muu lasi, kuten lasiastiat, keramiikka, posliini, tasolasit ja kuumuutta kestävä lasi, laitetaan kunnan ylläpitämään kierrätyssäiliöön.

Pakkauslasin ja muun lasin erottelemisella pyritään parantamaan lasin uusiokäyttöä.

– On tärkeää, että meidän keräykseen ei tule muuta kuin pakkauslasia. Muuten hyötykäyttö on mahdotonta, Rinki Oy:n kehityspäällikkö Pia Vilenius sanoo.

Kaksi erillistä lasinkeräysastiaa voivat tulla samaan paikkaan, mutta järjestelyt ovat vielä kesken. Rinki Oy:n kehityspäällikkö Pia Vielenius kertoo, että pakkauslasin ja muun lasin keräys voivat mahdollisesti tulla samaan paikkaan.

– Meille sopii, jos kunnat haluavat laittaa muun lasin kierrätyksen Rinki-ekopisteisiin. Halutaan tarjota kotitalouksille kattava palvelu, Rinki Oy:n Pia Vilenius sanoo.

Mikkelissä muun lasin kierrätyksestä huolehtii Metsäsairila Oy. Jäteneuvoja Anne Laitinen kertoo, ettei vielä tiedä, tuleeko kunnan lasinkeräys saman katon alle Rinki-ekopisteiden kanssa. Jatkossa muuta lasia voi palauttaa ainakin jo olemassa oleviin Metsäsairilan ekopisteisiin.

– Meillä Mikkelissä lasia ei haluta sekajätteeseen. Se halutaan pois, ettei se haittaa energiahyötykäyttöä, selventää jäteneuvoja Anne Laitinen.