Japanilaisesta muodista LSD-trippeihin – Liisa Ihmemaassa on antanut vaikutteita moneen suuntaan

Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa -teos täyttää 150 vuotta. Alunperin lapsille tarkoitettua kirjaa on tutkittu, tulkittu ja analysoitu loputtomasti. Lisäksi sillä on ollut valtaisa vaikutus populaarikulttuurille. Suomalaisfanille Liisa on osa jokapäiväistä elämää.

kulttuuri
kahvikupin kanssa
Hanna AllinenJussi Mankkinen / Yle

Hanna Allisen alias Ladycronen kodissa Liisan Ihmemaa näkyy monellakin tavalla. Kirjahylllyssa on vihreää glitteriä sisältävä pullo, jossa lukee "Drink me." Sohvalla lojuu muistivihko, jonka kantta koristavat se kuuluisa jänis ja Liisa itse. Pöytää peittää vihertävä psykedeelinen liina, jonka päällä on Ihmemaa-aiheisia keksejä. Lisäksi asunnossa on pitkä rivi japanilaista Alice in Wonderland -mangaa ja Liisan maailmaan viittaavia maalauksia.

drink me -purkki
Jussi Mankkinen / Yle

Allinen näki lapsena Walt Disneyn _Liisa Ihmemaassa _-piirroselokuvan – ja lumoutui. Eikä lumoutuminen ole kadonnut minnekään.

Liisa Ihmemaassa on hyvin poikkeava Disney-piirretty, eli se jäi todellakin mieleen. Olen itse kasvanut Disneyn Liisan parissa, ja se on vaikuttanut voimakkaasti siihen, millaiseksi Liisan miellän. Alkuperäiseen ja graafiseen, 1800-luvun Liisaan sekä teoksen siteerauksiin ja viittauksiin olen tutustunut vasta aikuisiällä.

Monelle mielikuva siitä, miltä Liisa näyttää, tulee juuri Disneyn klassikosta. Kuvauksia varten Allinen on pukeutunut siniseen mekkoon ja valkoiseen essuun. Vaaleita hiuksia koristaa musta rusetti. Juuri tällaiselta länsimaalaisittain popularisoitu Liisa on näyttänyt vuodesta 1951 lähtien.

liisa ihmemaassa
Hanna AllinenJussi Mankkinen / Yle

Valkoinen jänis ja korttipakka

Liisan maailman symboliikka on helposti tunnistettavaa.

– Jos olet pukeutunut kaulakoruun, jossa lukee juo minut, kaikki yhdistävät sen automaattisesti Liisaan. Valkoinen kani, kaikki tietävät että kyse on Ihmemaasta. Pienetkin viitteet ja vihjeet, kuten korttipakka, kertovat, että nyt on kyse Liisan tarinasta, lasten viihdetaiteilijana työskentelevä Allinen kertoo.

jänis
Jussi Mankkinen / Yle

– Alkuperäistarinassa Liisa on huomattavasti uteliaampi hahmo, joka pohtii syvällisemmin itsessään tapahtuvaa muuttumista ja muutosta. Disneyn versio on tietenkin huomattavasti suoraviivaisempi.

Allisen elämässä Liisa näkyy etenkin "pienissä luovissa projekteissa".

– Haen Liisasta inspiraatiota aika monessa taiteellisessa asiassa. Kun teen esimerkiksi lahjoja ystävilleni, niitä värittää usein Liisa-tematiikka. Ihmemaa-estetiikkaan kuuluvat vahvasti korttien maamerkit, rusetit, kellot, pullot ja esimerkiksi pienet teekuppikorut. Saan kaikesta tällaisesta hyvää fiilistä.

liisa ihmemaassa
Hanna AllinenJussi Mankkinen / Yle

Loputtomiin muokkautuvia hahmoja

Kun Charles Lutwidge Dodgson eli Lewis Carroll vuonna 1862 kertoi hassunhauskaa tarinaa Alice Liddellille ja tämän kahdelle sisarelle, hän tuskin arvasi mitä tuleman piti. Alice’s Adventures in Wonderland _julkaistiin vuonna 1865, ja nyt sitä käännetty 170 eri kielelle. Kirjailijana ja lastenkulttuurin läänintaiteilijana työskentelevän Tittamari Marttisen mukaan _Liisa Ihmemaassa -kirjan suosio liittyy etenkin sen hahmoihin.

– Teoksen hahmot ovat sekä visuaalisesti, älyllisesti että kielellisesti kiehtovia, ja niitä voi muokata loputtomasti. Ne ovat selkeitä ja mieleenjääviä, ja esimerkiksi Liisasta voi tehdä hahmona vaivattomasti kiltimmän tai anarkistisemmankin.

– Pelikortti- ja shakkimaailmat sekä puhuvat eläimet antavat teokselle valtavasti erilaisia kosketuspintoja. Nykykulttuurissakaan Liisan maailma ei tunnu millään tavalla vanhentuneelta. Käännöksiä ja kuvituksia on tehty loputtomasti, ja Liisa on on myös alkanut elämään omaa elämää populaarikulttuurissa, Marttinen listaa.

Tittamari Marttinen
Tittamari MarttinenJussi Mankkinen / Yle

– Niin ja kirjan nimihän on aivan loistava! Se pistää heti mielikuvituksen liikkeelle. Me kaikkihan olemme erilaisissa uusissa tilanteissa Liisoja Ihmemaassa.

Joulukuisiin Linnan juhliin Marttinen oli pukeutunut Eerika Turusen suunnittelemaan Liisa-aiheiseen iltapukuun. Puku herätti runsaasti huomiota.

– Itse asiassa minulla ei ole koskaan aiemmin ollut iltapukua, ja halusin tuoda juhliin hieman leikkimieltäkin.

Tittamari Marttinen
Liisa-aiheinen iltapukuTittamari Marttinen

Sukupuoleton Liisa

Päähenkilö Liisan hahmoa voidaan tulkita monella tavalla. Esimerkiksi Peppi Pitkätossua pidetään anarkistisena hahmona, kun taas vastapuolen Tommi ja Annika ovat niin sanottuja kilttejä lapsia. Liisassa yhdistyvät molemmat puolet.

– Liisaan on helppo samastua, koska häntä ei ole määritelty liian tarkkaan. Kirja etenee hullunkurisella lapsen logiikalla: toisaalta lapsi voi heittäytyä siihen mutta tuntea myös ylemmyyden tunnetta. Kirjan maailma antaa lukijalle valtavasti mahdollisuuksia kuvitella lisää ja samalla kuitenkin eläytyä Liisan hahmoon.

Nykyaikaan taas sopii hyvin, että Ihmemaassa seikkailee tyttö.

– Vahvoja tyttöjä ja etenkin supertyttöjä kaivataan kirjallisuuteen lisää. Usein sanotaan, että miehet ja pojat samastuvat helpommin poikahahmoon, mutta Liisa on onnistunut murtamaan myytin. Liisan kohdalla ei niinkään ajatella sukupuolta. Liisa on siten sukupuoleton hahmo, ettei tyttöys määrittele häntä mitenkään, paitsi tietysti visuaalisena hahmona. Liisassa on riittävästi myös poikaa.

kuva kirjasta
John Tennielin Liisa-kuvitustaJussi Mankkinen / Yle

Viktoriaanisen maailman pilakuva?

Mutta missä määrin Liisan seikkaillut sitten heijastavat omaa viktoriaanista aikaansa?

– Liisaa voi tulkita aikakaudesta riippuen eri tavoin. Kirja viittaa pitkälti myös brittiläiseen lastenlyriikkaan ja nonsense-huumoriin. Sadun vahvuus on yleensä siinä, että vaikka se voikin heijastaa yhteiskunnallista tilannetta ja ajankohtaisuutta, se on silti riittävän ajaton, Tittamari Marttinen kertoo.

Liisan historiaan liittyy myös kiistelty skandaalinpoikanen. Lewis Carrollista on nostettu esiin pedofiliaepäilyjä. Joidenkin lähteiden mukaan kirjailijalla olisi ollut aivan liian läheiset suhteet lapsiystäviinsä.

– Ainahan on hyvä, että kirjailijoista ja kirjoista keskustellaan, mutta mielestäni tämä on ollut aika halpamaista debattia. Jotkut ehkä janoavat tällaisia skandaalinkäryisiä kirjalijaelämäkertoja ja -kohtaloita. Ainahan kirjailijan elämä voi herättää erilaisia spekulaatioita.

koru
Hanna Allisen tekemä koruJussi Mankkinen / Yle

Go ask Alice!

1960-luvulla Liisa ja Ihmemaa kokivat uuden renessanssin, ja kirjaa verrattiin avoimesti aikakauden trendien mukaisesti huumetrippiin: teoksesta muodostui synonyymi LSD-matkalle. Tämä ei sinänsä ole mikään ihme: Liisahan syö kirjassa sieniä ja muita substansseja, jotka muuttavat hänen olemustaan. Rabbit holesta eli kaninkolosta muodostui termi, jota ryhdyttiin käyttämään tajunnan laajentamisen ja uuden tiedon hankkimisen yhteydessä.

Etenkin 1960-luvun lopulla tehtiin useita lauluja, joissa on viittauksia muotoaan muuttavaan ja oikukkaaseen Ihmemaahan. The Beatlesin Lucy In the Sky Of Diamondsissa lauletaan marmeladitaivaasta ja tytöstä, jonka silmät ovat kuin kaleisdoskooppi. Kappaleen nimestä saadaan helposti lyhenne LSD, mutta John Lennon ja Paul McCartney kiistivät pontevasti sen, että laulu kertoisi huumetripistä. Heidän mukaansa laulussa viitataan Liisaan.

Jefferson Airplanen psykedeelisen huumehöyryisesti leijuva White Rabbit taas on nimeään myöten puhdasta Ihmemaata. Oudolla logiikalla etenevä kappale sisältää suoria viittauksia Carrollin teoksiin, ja siinä seikkailevat niin Liisa, Herttakuningatar kuin piippua polttava kaalimatokin.

keksejä
Hanna Allisen tekemiä keksejä.Jussi Mankkinen / Yle

Syö minut, juo minut

On oikeastaan hämmentävää, kuinka valtaisaa ja kirjavaa muusikkomäärää Liisa ja Ihmemaa ovat inspiroineet. Taylor Swiftin Wonderlandissa lauletaan kaninkolosta, Aerosmithin Sunshinessa syödään sieniä sekä tanssitaan kuningattaren kanssa ja Marilyn Mansonin Eat Me, Drink Me sisältää lukuisia viitteitä Liisan seikkailuihin.

Visuaalista Ihmemaa-kuvastoa ovat hyödyntäneet myös Gwen Stefani _What You Waiting For _-musiikkivideossaan ja _You Know Me _-videossa Robbie Williams sukeltaa suin päin kaninkoloon (ja kasvattaa itselleen soukat korvat).

Virolaismuusikko Kerlin _Tea Party _-musiikkivideossa taas heräävät eloon hullut teekutsut. Laulu kuuluu vuonna 2010 julkaistuun _Almost Alice _-kokoelmaan, jossa Ihmemaa-henkistä musiikkia esittävät muun muassa Avril Lavigne, The Cure-yhtyeen Robert Smith sekä Franz Ferdinand. Albumin musiikkia taas inspiroi Tim Burtonin elokuva, johon valmistuu jatko-osa ensi kesänä.

Pelimaailmastakin löytyy Liisaa, nimittäin synkkä Alice: Madness Returns -peli. Pelin pääosassa on – ei niinkään yllättäen – Alice Liddell, ja sen tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen ja korruptoituneeseen Londerlandiin, Lontoon ja Wonderlandin hybridiin.

– Minusta on hyvä, että asioilla uskalletaan leikitellä ja niitä viedään pois myös niiden mukavuusalueilta. Ajatusmalli, jonka mukaan jotakin asiaa voidaan tehdä vain yhdellä tavalla koska näin on tehty aiemminkin, ei ole hyvä. Itse pidän siitä, että Liisaa on varioitu rohkeasti, peliin itsekin koukuttunut Hanna Allinen sanoo.

liisa ihmemaassa
Hanna AllinenJussi Mankkinen / Yle

Liisa matkaa Japaniin

Liisa ja Liisaa sivuava tematiikka on eksynyt myös japanilaiseen populaarikulttuuriin. Siellä hahmo näkyy meido- ja lolitakulttuureissa. Meidoilla tarkoitetaan liisamaisesti(kin) pukeutuneita tarjoilijoita, jotka työskentelevät erityisissä meido-kahviloissa. Tokiosta löytyy myös Liisa-tematiikalla leikitteleviä ravintoloita, joissa voi nauttia esimerkiksi Liisan mansikkateetä. Japanissa on myös suuret Liisa-aiheisten fanituotteiden markkinat.

Hanna Allisen mukaan tässä ei ole mitään ihmeellistä.

– Liisa on jo itsessään hyvin psykedeelinen tarina, ja japanilaisethan rakastavat mässäillä kaikella oudolla ja erikoisella. Minusta on loogista, että Liisasta on tehty Japanissa omia, kulttuuriin sopivia versioita. Liisaa ei oikeastaan ole tarvinnut kauheasti edes japanilaistaa, Hanna Allinen toteaa.

liisa ihmemaassa
Hanna AllinenJussi Mankkinen / Yle

Lastenteatterista sirkukseen

Suomessakaan kiinnostus Liisaa kohtaan ei ole vähentynyt. Vuonna 2014_ Liisa Ihmemaassa_ oli muun muassa Ryhmäteatterin ja Lahden Nuorisoteatterin ohjelmistossa. Vuonna 2015 Keravan Vekarateatteri muokkasi Liisasta musikaalin.

Ensi kesänä teosta esittää oululainen ATT-ensemble. Liisa-viitteitä on viime aikoina nähty Suomessa myös nykysirkuksessa ja taitoluisteluesityksissä. YouTubesta löytyy aiheen tiimoilta muutamia kotimaisia parodioitakin.

Tallinnassa taas päättyi juuri kansainvälinen It's Always Tea-time -kuvitusnäyttely, jonka 72 taiteilijan tekemässä kuvassa juotiin teetä yhdessä Liisan kanssa. Näyttelyn pitäisi saapua Suomeenkin.

kuva kirjasta
John Tennielin Liisa-kuvitustaJussi Mankkinen / Yle

Salaisuudet säilyvät

Vaikka Liisaa on tulkittu loputtomasti, se on onnistunut säilyttämään salaisuuksiaan. Juuri se tekee Liisasta ja hänen maailmastaan ajattoman ja kiehtovan.

Mutta mitä esimerkiksi Hanna Allinen olisi halunnut kysyä Liisan maailman luoneelta mieshenkilöltä, joka oli sekä kirjailija, matemaatikko, pappi että valokuvaaja?

– Hmmm. Mikä sai hänet oikeastaan luomaan koko kirjan? Ja kuinka hän on saanut tehtyä siitä moniulotteisen teoksen, joka on aivan täynnä erilaisia sekaisin olevia asioita, mutta jossa on silti yhtenäinen ja selkeä juoni, ja jossa kaikki kuitenkin nivoutuu ja liittyy yhteen.

liisa ihmemaassa
Hanna AllinenJussi Mankkinen / Yle

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus