Näkökulma: Lensin karaokesta pellolle

Uuden kotimaisen elokuvan Nuotin vierestä aiheeksi on valikoitunut karaoke. Siihen suomalaisilla on pitkä ja mutkaton suhde, kirjoittaa Ylen kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.

Kotimaa
Jonni Aromaa
Jonni AromaaAntti Haanpää / Yle

Näyttelijä Ritva Oksanen, 76, kävi hiljan Shanghaissa. Ilta päättyi kiinalaisisännän vaatimuksesta karaokeen. Oksanen oli mukana suomalaisdelegaatiossa, joka edusti pohjoismaista terveysalan yritystä.

Shanghain yöhön hiipi venäläinen kappale, johon Oksanen keksi lennosta suomeksi sanat. Karaoke yhdistää kaukomailla. Kieli- ja kulttuurimuurit murtuvat.

Olin 1990-luvun alussa toimittajana Radiomafian keskusteluohjelmassa, jota tehtiin töölöläisessä kapakassa. Kutsuin sinne takavuosien artisteja, jotka olivat jättäneet jäljen suomalaisten lähimuistiin. Apinamies-kappaleella 1970-luvulla läpimurtonsa tehnyt Ami Aspelund tuli ohjelmaan suoraan Japanista. Hän oli nähnyt karaoken, ja puhui siitä tohkeissaan. Sivuutin aiheen päiväperhona, vaikka Aspelund väitti, että karaokesta tulee pian ilmiö myös Suomessa.

Jo seuraavana kesänä istuin juukalaisessa ravintolassa suomalaisessa näyttelijäseurueessa seuraamassa karaoken SM-kisojen esikarsintoja. Osallistujia taisi olla Rautavaaralta asti. Sinne on Juuasta yli 70 kilometriä.

Sittemmin karaokesta on tullut kasvualusta ja laulajahautomo, josta voi ponnistaa supertähdeksi, jos karismaa riittää. Jari Sillanpää pullahti 90-luvun alkupuolella tangomarkkinoille. Sitä ennen hän karkaili ruotsinlaivalla kesken työvuoron karaokeen hankkimaan esiintymiskokemusta laulajana.

Pitkät työpäivät karaokessa kuuluivat Nelosen The Voice of Finland -viihdeohjelmassa, joka perustui hollantilaiseen ohjelmaformaattiin. Siinä tuomaristo arvioi laulajia ensin pelkän äänen perusteella. Kasvot tulivat kuvaan myöhemmin. Monesta laulajasta kuului ja näkyi, että laulutaitoja oli hiottu huolella turvallisessa lähikaraokessa. Samaa voi sanoa Idols-kisasta.

Tanskalaiseen alkuperäisideaan perustunut Tartu mikkiin (Yle TV2) oli puolestaan viihdeohjelma, jonka suosio perustui karaokeen. Siinä sekalainen ammattilaulajien seurakunta yritti arvata, mitä kappaletta tavikset tapailivat katukaraokessa.

Nyt yli kaksikymmentä vuotta sitten Suomeen rantautunut karaoke on päätynyt kotimaisen elokuvan aiheeksi. Voi vain kysyä, miten siihen meni näin kauan aikaa. Komedian Nuotin vierestä on ohjannut Lauri Nurkse. Siinä äiti osallistuu Kotkassa karaoken SM-kisoihin.

Karaokeen liittyvät häpeä ja myötähäpeä, voitontahto ja näyttämisen halu. Positiivinen narsismi lasketaan eduksi sekä rohkeus, joskus myös hullunrohkeus. Itseäni laulaminen jännittää aina. Karaokessa mennään korkealta ja kovaa, ja aina joskus tapahtuu jotain odottamatonta.

Vetäisin kerran Rauno Lehtisen biisin Muistan kesän, mutta se ei miellyttänyt karaoke-emäntää. Hän ilmoitti, että voin vaihtaa kapakkaa, koska lauloin liian hyvin.