Opiskelu, yrittäjyys vai downshiftaaminen? Ylen kysely kertoo, mitä suomalaiset haluavat

Noin kolmasosa työssäkäyvistä suomalaisista voisi harkita uuden ammatin opiskelua, kertoo Yle Uutisten teettämä kysely. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan tulokset kertovat siitä, että työmarkkinoiden epävarmuus saa ihmiset miettimään uusia vaihtoehtoja urallaan. Rohkaisevaa on se, että yrittäjyys nähdään mahdollisuutena, ei pakkoratkaisuna.

talous
Tiina Timonen löysi uuden uran loukkaantumisen jälkeen. Entinen tanssin opettaja opiskelee nyt kulttuurituottajaksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Valtaosa eli 71 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä haluaa jatkaa nykyisessä tilanteessaan, mutta noin kolmannes voisi harkita myös uuden ammatin opiskelua. Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia kouluttautumisesta.

Tulokset käyvät ilmi Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, johon vastasi 567 työssäkäyvää suomalaista. Vastaajien määrä edustaa noin 2,3 miljoonaa henkilöä. Vastaajat valitsivat 1-2 alla olevan taulukon vaihtoehdoista.

Seuraavaksi suosituimmat vaihtoehdot ovat yrittäjäksi ryhtyminen tai työn tekemisen vähentäminen, joita voisi harkita 14 prosenttia vastanneista. Nämä vaihtoehdot kiinnostavat puolestaan miehiä enemmän kuin naisia.

Ulkomaille muuttoa voisi harkita 13 prosenttia ja työelämän ulkopuolelle jättäytymistä 12 prosenttia vastanneista. Nämäkin vaihtoehdot vetoavat useampiin miehiin kuin naisiin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

"Osa ihmisistä joutuu siihen tilanteeseen, että heille ei löydy osaamista vastaavia töitä"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Mika Malirannan mukaan kyselyn tulokset kuvaavat hyvin juuri nyt meneillään olevaa työelämän murrosta.

– Osa ihmisistä joutuu siihen tilanteeseen, että heille ei löydy osaamista vastaavia töitä. On tärkeää, että näillä joukoilla on kannustimet ja halu kouluttautua uudelleen. Tyypillisesti tämä koskee sellaisia ammatteja, joita tietokone korvaa sekä niitä työtehtäviä, joita ulkoistetaan kehittyviin maihin.

Teknologinen kehitys saa vanhoja työpaikkoja häviämään esimerkiksi prosessoteollisuudessa ja toimistotöissä.

– Ehkä tunnetuin esimerkki nopeasti vähentyneestä työtehtävästä on sihteerin ammatti sen takia, että tietokoneen avulla työntekijät tekevät itse niitä sihteerin tehtäviä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yle Uutisten kysely kertoo, että kouluttautuminen uuteen ammattiin kiinnostaa eniten 25-34-vuotiaita aikuisia.

Malirannan mukaan esimerkiksi korkeakoulututkinto antaa edelleen hyvän suojan työttömyyttä vastaan siitä huolimatta, että korkeasti koulutettuja on paljon työttömänä.

– Se johtuu osittain suhdannetilanteesta ja osittain siitä, että meillä on teknologinen murros meneillään. Ihmiset voivat olla jossain elämänsä vaiheessa jonkin aikaa työttöminä, kun he koittavat löytää itselleen sopivan työpaikan. Korkeasti koulutetuilla on kuitenkin hyvät valmiudet sopeutua työelämän muuttuviin tilanteisiin.

Työn tekemisen vähentäminen eli downshiftaus kiinnostaa eniten 50-64-vuotiaita. Usein siihen tuleekin mahdollisuus vasta sitten, kun asuntolaina on maksettu ja säästöjä on kertynyt riittävästi.

Nuoret valmiita ottamaan riskejä – ulkomaat ja yrittäjyys kiinnostavat

Riskinottoa edellyttävät ratkaisut, kuten ulkomaille muutto ja yrittäminen kiehtovat eniten nuoria.

Ulkomaille muuttoa voisi harkita 24 prosenttia 25-34-vuotiaista vastaajista ja 18 prosenttia 15-24-vuotiaista.

Yrittäjyys kiinnostaa eniten 15-24-vuotiaita, joista 27 prosenttia voisi harkita siihen ryhtymistä, mutta myös 25-34-vuotiaista 22 prosenttia valitsee tämän vaihtoehdon.

Malirannan mukaan teknologinen kehitys ja työelämän murros antavat juuri nuorille uusia mahdollisuuksia.

– Tämmöisessä tilanteessa, jossa pakka ikään kuin meneesekaisin, tarjoutuu mahdollisuuksia niille, jotka ovat kaikkein herkimpiä omaksumaan uusia asioita. Sen takia on rohkaisevaa nähdä, että kiinnostus yrittäjyyteen on nuorten keskuudessa erittäin voimakasta, koska yrittäjiä tarvitaan nyt enemmän kuin ehkä koskaan talouskehityksemme aikana.

Prosenttigraafi yrittäjyyttä harkitsevien talouksien lukumäärästä.
Yle Uutisgrafiikka

Kaikista Ylen kyselyyn vastanneista 567 ihmisestä 77 voisi harkita yrittäjyyttä. Heistä 66 prosenttia ilmoittaa taloutensa bruttotuloiksi yli 45 000 euroa vuodessa ja 17 prosenttia 30 000-45 000 euroa vuodessa.

Malirannan mielestä tämä on rohkaiseva uutinen.

– Luvut antavat viitteitä siitä, että näille ihmisille yrittäjyys näyttäytyy mahdollisuutena, eikä pakkoratkaisuna.