Ilmastolupaus kannattaa – presidenttikin vähentää hiilijalanjälkeään

Suomalainen Ilmastolupaus-kampanja kiinnostaa kansainvälisesti. YK haluaa laajentaa suomalaispilotin maailmanlaajuiseksi. Omaa hiilijalanjälkeään ovat lupautunut vähentämään useat presidentit, artistit ja eri alojen vaikuttajat.

Kotimaa
Susanna Rahkamo vie roskapussin piharoskikseen.
Yle

Entinen taitoluistelija, pitkäaikainen taitoluisteluliiton puheenjohtaja ja nykyinen olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo lupaa puolittaa hiilijalanjälkensä kymmenessä vuodessa. Rahkamo on jo uusinut sähkösopimuksensa uusiutuvaa energiaa käyttävään sähköön.

– Niitä on onneksi tarjolla erittäin hyvin. Se on enemmänkin ryhtymisestä kiinni, Rahkamo kuvailee sopimuksen vaihtamista.

Rahkamo pyrkii myös sataprosenttiseen kierrätykseen. Auton vaihto sähkö- tai hybridiautoon on suunnitelmissa.

– Heti, kun se hinta on jollain lailla järkevä, tartun kyllä siihen.

Hän on yksi monesta suomalaisesta julkisuuden henkilöstä, jotka ovat internetissä lupautuneet mukaan Myrskyvaroitus-yhdistyksen Ilmastolupaus-kampanjaan (siirryt toiseen palveluun). Lupauksen antaja sitoutuu vähentämään aiheuttamiaan ilmastopäästöjä ja hiilijalanjälkeään vähintään 50 prosentilla kymmenen vuoden kuluessa.

Hän lupaa myös selvittää muun muassa asumisensa, energiankäyttönsä, liikkumisensa sekä ruokailu- ja kulutustottumustensa aiheuttaman hiilijalanjäljen ja tehdä vähäpäästöisiä valintoja.

Rahkamo haluaa turvata lumilajit

Susanna Rahkamo toivoo, että talviurheilulajeja voi harrastaa ja niissä kilpailla tulevaisuudessakin. Siksi tarvitaan toimia, jotta lumi ei muuttuisi uhanalaiseksi luonnonvaraksi.

– Urheilu tapahtuu hyvin pitkälti luonnonoloissa ja me tarvitsemme luontoa siihen, Rahkamo sanoo.

Myös olympiakomitean hallitus on tehnyt päätöksen, että olympiaurheilu kannattaa tätä. Vuodenvaihteen jälkeen urheilijoiden kanssa ollaan vahvasti mukana. Lumilautailijat lähtivät jo viime keväänä puolustamaan oikeuttaan talvilajeihin jatkossakin.

Maailmanlaajuiseksi kampanjaksi

Ilmastolupauksen ideoi ilmastokatastrofin torjumista edistämään perustettu yhdistys, Myrskyvaroitus.

– Idea lähti siitä kun eri maat, kaupungit ja yritykset ovat tehneet ilmastolupauksia ja tavoitteita, mutta joukosta ovat puuttuneet yksittäiset kansalaiset, sanoo yhdistyksen perustajajäsen Jouni Keronen.

Ilmastolupauksia on tehneet jo esimerkiksi presidentit Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. MyösJyri Häkämies, Juha Sipilä, Kimmo Tiilikainen. Yhteensä allekirjoittaneita on runsas 1 500.

Suunnittelemme YK:n kanssa, miten tästä saataisiin mahdollisimman laaja kansainvälinen projekti.

Jouni Keronen

Ilmastolupaus-kampanjasta on kiinnostunut myös YK. Suomalaispilotti on tarkoitus laajentaa maailmanlaajuiseksi kansalaisia aktivoivaksi kampanjaksi yhdessä kestävän hyvinvoinnin hankkeita tukevan rahaston, Sitran kanssa.

– Kun aloimme saada hankkeeseen mukaan merkittäviä vaikuttajia, YK kiinnostui. Tällä hetkellä suunnittelemme YK:n kanssa, miten tästä saataisiin mahdollisimman laaja kansainvälinen projekti, Jouni Keronen sanoo.

Kansalaisten teoilla on iso merkitys

Kansalaisten valinnoilla on suuri merkitys Suomen hiilijalanjäljelle. Vuonna 2009 tehdyn Envimat-tutkimuksen mukaan kotitalouksien kulutuksen osuus Suomen hiilijalanjäljestä oli 68 prosenttia.

Paprikanpalaset kiehuvat kattilassa.
Yle

Siksi ilmastotalkoisiin tarvitaan Sitran johtavan asiantuntijan Tiina Kähön mukaan teollisuuden ja yritysten lisäksi myös kansalaisia.

Miten me yksilöt loppupeleissä ajatelemme asioista, miten me käyttäydymme ja minkälaisia kulutusvalintoja teemme, sillä on iso merkitys.

Tiina Kähö

– Kansalaisten toimilla on suuri rooli. Se miten me yksilöt loppupeleissä ajattelemme asioista, miten me käyttäydymme ja minkälaisia kulutusvalintoja teemme, niin sillä on iso merkitys, Kähö sanoo.

Kansalaisten hiilijalanjälki muodostuu liikkumisesta, asumisesta ja energiankäytöstä sekä syömisestä. Suomalaisten henkilökohtainen hiilijalanjälki on myös yksi maailman suurimmista.

Tiina Kähö kiinnittäisi ensimmäiseksi huomiota keinoista kenties helpoimpaan, eli lihansyönnin vähentämiseen. Lihan kasvattaminen tuottaa kasvisruokaa paljon suuremmat päästöt.

– Tällä on myös positiivisia terveysvaikutuksia, joita ei sovi unohtaa, Kähö sanoo.