1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Polttopullot ja muut "humalaisten päähänpistot" ovat merkki jostain vakavammasta

Vastaanottokeskuksiin kohdistuva väkivalta on humalaista, järjestäytymätöntä ja saa voimansa pelosta, vihasta ja rasismista. Ongelmaa voidaan ennaltaehkäistä, mutta sen täydellinen poistaminen voi olla mahdotonta, kirjoittaa Yle uutisten toimittaja Eero Mäntymaa.

Analyysit (Yle Uutiset)
Eero Mäntymaa, toimittaja, Yle Uutiset.
Eero Mäntymaa, toimittaja, Yle Uutiset.Yle

2015 muistetaan mahdollisesti vuotena, jolloin kotimaisesta turvapaikanhakijoihin kohdistuneesta väkivallasta tuli arkipäiväinen uutinen. Jos hyvin käy, vuosi näyttäytyy tulevissa viharikostilastoissa piikkinä, eikä vakiintuneen trendin alkuna.

Valikoituun väestöryhmään tehtyjen väkivaltaisten hyökkäysten tarkoitus on herättää turvapaikanhakijoissa pelkoa, saada heidät lähtemään Suomesta ja vaikuttaa laittomin keinoin maan pakolaispolitiikkaan. Polttopullojen ja savukranaattien lisäksi pelkoa on levitetty nyrkein ja puukottamalla, poraamalla vastaanottokeskuksen kattoon reikiä, ampumalla turvapaikanhakijoita ilotulitulitteilla, sekä paukuttelemalla startti- ja merkinantopistooleja. Tekotavat vaihtelevat, mutta kiinnijääneet muistuttavat toisiaan. Enimmäkseen keski-ikäistä nuorempia miehiä, ja lähes poikkeuksetta humalassa. Yhtäläisyyksistä huolimatta toiminta on järjestäytymätöntä ja tekijöiden taustalta ei ole löytynyt kansallissosialismin kaltaista poliittista vakaumusta.

Toisaalta tieto on huojentava. Vielä ei asuta maassa, jossa järjestäytynyt ryhmä suunnittelee ja toteuttaa tarkkaan harkittua terrori-iskujen aaltoa. "Humalaisten päähänpistoja" on ollut aina.

Toisaalta tieto huolestuttaa. Kun iskuja ei varsinaisesti suunnitella mistään hermokeskuksesta käsin, niitä ei voi yhdellä huolellisella poliisitutkinnalla havaita ja keskeyttää. Eikä polttopullo lennä sattumalta juuri turvapaikanhakijoita kohti. Tällaista tekoa edeltää harkinta, vaikka rohkaisua otetaankin pullosta.

Ja vaikka kirkas aatteen palo ei kenties roihua iskujen suorittajien mielissä, se ei tarkoita, ettei poliittinen ideologia vaikuttaisi iskujen taustalla. Nyky-Suomessa riittää foorumeja, joilla tuhopolttajat ovat sankareita, tappofantasiat asiallista puhetta ja valheelliset ja rasistiset huhut "totuus, josta valtamedia vaikenee". Laskelmoiva uusnatsi keskittyy lietsomaan pelkoa ja vihaa mediakampanjalla ja katsoo sivusta, kun yllytyshullut tekevät likaisimman työn. Netissä rehottavalle kansankiihottamiselle ministerit, tuomioistuimet tai poliisi eivät voi tehdä juuri paheksumista kummempaa. Mölyä on yksinkertaisesti liikaa. Sen sijaan hallitus käyttää miljoonia (siirryt toiseen palveluun) vastaanottokeskusten turvallisuuden parantamiseen. Oikeuslaitos on toistaiseksi ilmaissut suhteellisen ankaralla tuomiolla, mitä se on mieltä rasistisin motiivein tehdyistä tuhotöistä.

Toimilla on varmasti iskuja ennaltaehkäisevä vaikutus. Entistä suurempi kiinnijäämisen riski ja linnatuomion pelko luultavasti vähentävät "humalaisten päähänpistojen" määrää. Tehokaskaan ennaltaehkäisy ei kuitenkaan lopulta murenna pohjaa, jolla iskut tämänhetkisten tietojen valossa makaavat.

Se pohja rakentuu muun muassa pelosta, jonka vieras herättää ja jota kansanvillitsijä ruokkii. Työttömän tai syrjäytyneen katkeruudesta, joka etsii ahdingolle syntipukkia. Alkoholismista, joka on aina ollut suomalaisen väkivallan ykkösraaka-aineita. Tai rasistiseksi muovautuneesta maailmankuvasta, joka nostaa päätään nyt, kun se on viimein löytänyt itselleen tarpeeksi ison maalitaulun.

Lue seuraavaksi