1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Maakaasun käyttö lämmityksessä vähenee – Imatra vaihtaa kaasun hakkeeseen

Maakaasun käyttö kaukolämmön tuotannossa vähenee nopeasti. Imatra ottaa käyttöön kolme biolämpökeskusta, jotka korvaavat vuodenvaihteessa lämmitykseen käytetyn maakaasun bioenergialla. Haminassa puolestaan tutkitaan teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä.

Kuva: Yle

Imatran Virasojan biolämpökeskus on viimeisiä säätöjä vaille valmis ja tuottaa jo kaukolämpöä kaupunkilaisille.

– Tarvitsimme kustannustehokkaamman, edullisemman ja ympäristöystävllisemmän polttoainemuodon tekemään peruskuormaa kaukolämpöverkkoon, sanoo toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka Imatran Lämpö Oy:stä.

Kaksi muuta lämpökeskusta Rajapatsaalla ja Immolassa ovat jo käytössä.

Maakaasun vaihtaminen metsäteollisuudelta ostettavaan hakkeeseen, puunkuoreen ja turpeeseen alentaa vuodenvaihteessa tuntuvasti imatralaisten kaukolämpölaskua. Kaukolämmön energiamaksu alenee 87,85 eurosta 67,15 euroon megawattitunnilta. Omakotitalossa asuvan vuotuinen lämmityslasku alenee lähes 400 eurolla.

– Olemme jo saaneet uusia asiakkaita hinnanalennuksen myötä.  Kaukolämmölle tulee kilpailukykyä myös helppouden ja toimintavarmuuden myötä, jatkaa Vainikka.

Kokonaan maakaasun käytöstä ei kuitenkaan Imatralla luovuta. Vanhoja maakaasukattiloita tarvitaan, kun pakkanen kiristyy yli kymmeneen asteeseen.

Maakaasun käyttö vähenee kaukolämmön tuotannossa

Maakaasu on menettämässä kilpailukykyään kaukolämmössä, sillä lämmöntuotannon veromuutokset heikentävät kaasun kilpailukykyä. Suurissa kaupungeissa maakaasun käyttö on vähentynyt vuosina 2010–2014 yhteensä 7,9 TWh. Kaasu on korvattu pääasiassa kiinteillä polttoaineilla, kuten hiilellä, hakkeella ja turpeella.

Maakaasu on vaihtunut bioenergiaan esimerkiksi Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Porvoossa ja Järvenpäässä. Bioenergian käyttöönottoa suunnitellaan muun muassa Helsingissä ja Tampereella.

Imatralla puupolttoaineisiin siirtyminen maksaa noin 24 miljoonaa euroa. Imatran Lämmössä lasketaan, että edullisemman polttoaineen ansiosta investoinnin takaisinmaksuaika on vain vajaat viisi vuotta.

Teollisuuden hukkalämpö saattaa lämmittää pian Haminan

Kaikkialla bioenergiaan siirtyminen ei kuitenkaan kannata. Esimerkiksi Haminassa se tietäisi melkoista rekkarallia, sillä lähistöllä ei ole metsäteollisuutta, josta haketta voisi ostaa. Vaihtoehtona on läheisen sataman teollisuuslaitoksilta vapautuvan hukkalämmön hyödyntäminen. 

– Teknisesti tämä ole ongelma, kyse on siirron ja siirtoverkoston rakentamiskustannuksista, sanoo Haminan Energian varatoimitusjohtaja Pekka Raukko.

Parhaillaan käynnissä on hankkeen esiselvitys, jossa tutkitaan myös Googlen Haminan palvelukeskuksen tietokoneilta vapautuvan lämmön hyödyntämistä. Tämä edellyttäisi kuitenkin lämpöpumpputekniikan käyttöönottoa, sillä lämmön siirtomatka tehtaalta kaupunkiin on pitkä.

Kyseessä olisi hybridilämmitys, jossa hukkalämmön rinnalla käytettäisiin myös muita lämmitysmuotoja. Vaihtoehtoja olisivat merenpohjan sedimenteistä saatava maalämpö tai nesteytetty luonnonkaasu.

Päätöksiä lämmitysmuodon vaihtamisesta tehdään Haminassa jo kesällä 2016.

Kaukolämpöä riittää Imatralla vaikka sähköt katkeaisivat

Imatran Virasojan uusi biolämpökeskus parantaa myös huoltovarmuutta. Kotimaisen energian saanti on varmistettu sopimuksilla useiden toimittajien kanssa. Sähkökatkojen varalta laitoksella on oma varageneraattori, joka varmistaa mm. pumppujen toiminnan.

– Pystymme toimittamaan kaukolämpöä puoliteholla, vaikka alueella olisi laaja sähkökatko. Eri asia on, toimivatko asiakkaiden järjestelmät, pohtii toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka.

Vainikka laskee, että Imatran Lämmön biovoimalaitokset tarvitsevat vuodessa satatuhatta kiintokuutiota kuorta, haketta ja turvetta. Talvipakkasilla tämä tietää kuutta kuorma-autollista päivässä. Poltossa syntyvä tuhka puolestaan toimitetaan läheiseen lannoitetehtaaseen.