Tutkimus: Venäjä voisi luopua fossiilisista polttoaineista

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemä uusiutuvan energiajärjestelmän mallinnus on nyt Venäjän ja Keski-Aasian osalta valmis. Samat koko maailmaa kattavat mallinnukset valmistuvat kesään mennessä.

Kotimaa
Tuulimylly aurinkoista taivasta vasten
Laura Valta / Yle

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ovat mallintaneet Venäjän ja Keski-Aasian kattavan uusiutuvan energian järjestelmän. Mallinnus on osa koko maailmaa kattavaa uusiutuvan energian mallinnusta, joka on määrä saada valmiiksi kesään mennessä.

– Pohjois-Amerikka ja Afrikka vielä puuttuvat. Sitten voidaan mallintaa koko maailmaa, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentti Pasi Vainikka.

Nyt valmistuneen tutkimuksen maantieteellinen alue kattaa ison osan pohjoisesta pallonpuoliskosta. Siihen kuuluu Venäjän lisäksi useita valtioita, jotka ovat riippuvaisia ydinvoimasta ja fossiilisten energialähteiden tuotannosta ja kulutuksesta. Alueeseen kuuluvat Venäjän lisäksi Valko-Venäjä, Kazakstan, Uzbekistan, Turkmenistan sekä Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Kirgisia ja Tadzhikistan.

Tutkimuksen tulos: uusiutuva energiajärjestelmä on mahdollinen

Tutkimustulokset osoittavat, että täysin uusiutuva energiajärjestelmä on mahdollinen ja taloudellisesti kilpailukykyinen Venäjällä ja Keski-Aasiassa vuonna 2030.

Tutkimuksen mukaan sataprosenttisesti uusiutuva energiajärjestelmä Venäjän alueella on jopa 50 prosenttia edullisempi kuin uusimpaan eurooppalaiseen ydinvoimaan tai hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin perustuva vaihtoehto. Täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen on mahdollista, koska alueella on paljon erilaisia uusiutuvan energian lähteitä.

– Järjestelmä on mallinnettu jokaiselle vuoden tunnille niin, että voidaan taata että valot pysyvät päällä. Siellä on joko uusiutuvaa tuotantoa tai varavoimaa tai energiavarastoja niin, että järjestelmä on toimintavarma. Näin voidaan todeta, että uusiutuva energiajärjestelmä on mahdollinen, Vainikka selvittää.

Näin on voitu Vainikan mukaan laittaa piste sille keskustelulle, ettei teollisuutta voisi pyörittää tuulivoimalla, kun aina ei tuule.

– Tällainen argumentti ei lähtökohtaisesti ole enää paikkaansa pitävä.

Konkreettisia ratkaisuita Pariisin ilmastotavoitteille

Pariisissa ilmastosopimuksessa määriteltiin, että Euroopan täytyy olla täysin päästötön vuoteen 2050 mennessä ja koko maailman vuoteen 2100 mennessä.

Dosentti Pasi Vainikan mukaan päävaihtoehtoja tavoitteen toteuttamiseksi on kolme: ydinvoima, fossiilisten polttoaineiden käytön jatkaminen yhdistettynä hiilidioksidin talteenottoon ja uusiutuvat energianlähteet.

– Näistä uusiutuva energia vaatii erityyppisen järjestelmärakenteen. Nyt se iso strateginen ajatus on, että miten tällainen järjestelmä voidaan luotettavasti toteuttaa. Ja toisaalta, että mitä se mahtaisi maksaa. Me tarjoamme nämä vastaukset näillä mallinnoksillamme, Vainikka selvittää.