Pakkanen vei vesilinnut etelään – marjalintujakin vähän

Pakkasten tulo on saanut varsinkin vesilinnut lähtemään Hämeestä. Muutenkin lintumaailma on ollut melko niukka johtuen marjojen vähäisyydestä. Lintumaailmaa piristävät sentään idästä Suomeen vaeltaneet valkoselkätikat.

luonto
Talitiainen puussa.
Talitiaisen on todettu olevan hyvin kekseliäs ravinnon löytämiseksi.Juha Laaksonen / Yle Kuvapalvelu

Pois ovat lähteneet järvillä ja joissa elelevät linnut kuten lokit, koskelot ja sorsat. Esimerkiksi Hattulassa Vanajaveden kapeikossa on viipyillyt useampiakin joutsenia, jotka nekin lähtivät pois vasta joulun jälkeisten pakkasten alkaessa.

Vesistöjen jäätyessä niille ei jää elintilaa ja ne siirtyvät etelään päin.

Parhaiten lintuja tapaakin nyt ruokinnoilta, joilla voi nähdä myös ennätysmäisesti vaeltaneen valkoselkätikan, kertoo Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Hyvärinen.

Valkoselkätikka.
Jouko Veikkolainen / Yle

– Linnut ovat keskittyneet ruokintapaikoille. Erikoisuutena on valkoselkätikkojen määrä. Suomessa on ollut käsittämättömän kova valkoselkätikkavaellus. Niitä löytyy täältäkin useampia. Myös valkoselkätikan näkee varmimmin lintujen ruokintapaikalla.

Pinnaralli starttaa lintuvuoden

Uudenvuodenpäivänä Kanta-Hämeen lintuharrastajat ovat liikkeellä perinteisen Uudenvuoden pinnarallin merkeissä.

Hyvärinen ennakoi, että tällä kertaa pinnarallissa lajimäärät jäävät melko pieniksi.

Oman yllätyksensä voivat toki tuoda pohjoisemmasta talvea pakenevat linnut.

– Se on se mielenkiintoinen seikka, mitä lajeja ja millaisia määriä sieltä valuu tänne etelämmäksi ja meidän ihasteltavaksi. Jo nyt rastaita on tullut enemmän. Niitä ei leutoina aikoina ole nähty juuri ollenkaan.

Markku Hyvärinen pitää uudenvuoden pinnarallia himoharrastajalle merkittävänä lintuvuoden starttina.

– Jokainen halua nähdä vuoden ensimmäiset linnut. Se on kipinä koko harrastukselle.