Suurin kuntauudistus 150 vuoteen mullistaa Suomen rakenteet – linjaukset tammikuun puolessa välissä

Edellisen kerran jotain yhtä suurta tapahtui Suomen kuntakentässä vuonna 1865, kun Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla (AsK 4/1865) määräsi, että Suomessa maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäviksi.

aluehallinto
Pohjois-Pohjanmaan liiton työntekijöitä lakisääteisellä kahvitauolla
Maakuntajohtaja Pauli Harju (vas.) ja viitisenkymmentä muuta Pohjois-Pohjanmaan liiton työntekijää siirtyy osaksi 2019 alussa aloittavaa maakunnallista itsehallintoaluetta.Timo Sipola / Yle

Vuosi 2016 tuo tullessaan melkoisia mullistuksia Suomen hallintoon. Suuren sote-uudistuksen ja siihen liittyvän itsehallintouudistuksen peruslinjat alkavat hahmottua jo parin viikon päästä.

Suomen hallintoon on tulossa suuria muutoksia 2019 alkuun mennessä, jolloin 18 itsehallintoalueen on määrä korvata 190 ylikunnallista ja valtion organisaatiota. Uudistus voi olla jopa suurempi kuin Venäjän vallan aikana tehtiin. Näin sillä edellytyksellä, että uudistus saadaan tällä kertaa vietyä maaliin saakka. Epäilijöistä ei ole puutetta.

Selvitysmies Lauri Tarastin on määrä antaa tammikuun puolessa välissä peruslinjaukset siitä, mitä kaikkea itsehallintoalueet tulevat sisällään pitämään.

Tammikuun lopussa esityksen pitäisi olla jo valtioneuvoston pöydällä ja rahoituksesta on määrä päättää keväällä.

Kolmasosa julkistaloudesta menee uusiin puihin

Kyse on maan mittakaavassa todella isosta asiasta. Kolmasosa julkisen vallan menoista menee uusiksi sekä hankinnan että kohdentamisen osalta. Puhutaan noin 17 miljardin euron summasta. Jossakin vaiheessa itsehallintoalueille on tarkoitus muodostaa verotusoikeus tämän summan keräämistä varten.

– Pohjois- ja Itä-Suomen näkökulmasta on kyse siitä, miten pystytään säilyttämään oikeudenmukainen tasaus tulojen osalta. Me haluaisimme järjestelmän, jossa otetaan huomioon ihmisten tulot ja palveluiden tarve, mutta vaarana on, että tätä tasausta ei suoritettaisikaan täysimääräisesti. Maksammeko me tulevaisuudessa täällä korkeampia veroja sen vuoksi, että täällä sairastetaan etelää enemmän ja tulotaso on täällä alhaisempi, pohtii Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajalta Pauli Harju.

Ely ja avit häviävät

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä aluehallintovirastot häviävät näillä näkymin maailmankartalta ja tilalle tulee taas jotain uutta.

Paitsi sotehenkilöstöä itsehallintoalueet ovat saamassa huolehdittavakseen myös palo- ja pelastustoimen tehtävät, maakuntaliittojen tehtävät, ely-keskusten kehittämistehtävät, te-toimistojen tehtävät ja ehkä myös ympäristöterveydenhuollon tehtävät.

Pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla puhutaan noin 21 000 ihmisen työyhteisöstä.

Hanketta valmistellaan ministeriövetoisesti, ilman kunta-asiantuntijoita muuten kuin kuultavana ja seurantaryhmän jäseninä.

– Meillä on ylipäätään aika vähän henkilöitä, jotka oikeasti ymmärtävät tähän liittyvää kokonaisuutta, toteaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuoden 2015 toiminut Harju.

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen neljänneksi suurin maakunta jossa asuu 400 000 ihmistä. Nykyisessä maakuntavaltuustossa on 72 ihmistä ja vaaleilla valittavaan valtuustoon tuskin ihan näin montaa tulee.

– Vaaleilla alueilla tuotava suora demokratia vahvistaa kansanvaltaa. Toisaalta itsehallintoalueista haluttaisiin tehdä kuntalain perusteella toimivia. Ja kuntalain idea on se, että kuntalaiset osallistuvat paljon voimakkaammin kuin valtionhallinnossa. Valtion puolella luovutetaan mandaatti toimia ja kyse on enemmän edustuksellisesta demokratiasta, pohdiskelee Harju.

Miten käy demokratian?

Lisääntyykö vai vähentyykö demokratia, on ennen kaikkea näkökulmakysymys. Paljon riippuu siitä, rajoittuuko itsehallinnon poliittinen ohjaus maakuntavaaleilla valittavan valtuuston kokoonpanoon.

Tämä valtuusto valitsisi maakuntahallituksen, joka sitten periaatetasolla ohjaisi toimintaa pyörittäviä virkamiehiä.

– Demokratia lisääntyy, mutta ehkä tehtävien keskittäminen yhdelle järjestäjälle vaikuttaa myös toiseen suuntaan. Asia näyttäytyy eri tavoin, kun sitä tarkastelee kuntien kautta tai valtion näkökulmasta, arvioi Harju.

Uudistukseen liittyy paljon myös hallinnon yksinkertaistamiseen ja päällekkäisyyksien purkamiseen liittyviä asioita. Yli 150 kuntayhtymää korvataan 18 itsehallintoalueella.

– Organisaatioita vähenee todella paljon ja on mahdollista tehdä asioita paljon nykyistä vähemmällä byrokratialla . Mutta miten se käytännössä tehdään, siinä vaaditaan viisautta, arvioi Harju.

Lääninhallitusten perilliset häviämässä

Se mitä tapahtuu lääninhallitusten perintöä jatkaville aluehallintovirastoille, on auki ja niiden kohtalo vaikuttaa myös moneen asiaan.

– Pohjoisessa nähdään asia niin, että mieluummin luotaisiin omalla toimivallalla varustettu toimija, johon koottaisiin valtion lupa- ja valvontatehtävät, jotka eivät itsehallintoalueelle kuulu.

Kaavailuissa on ollut enemmänkin valtakunnallisesti keskitetty järjestelmä. Luotaisiin joko poliisiakin mahtavampi valvonta- tai lupavirasto tai ministeriöiden omat järjestelmät, jotka ulottuisivat alueelle asti.

– Tämänkaltainen sirpaloituminen ei ole toivottavaa. Se on ristiriidassa keskushallinnon uudistamishankkeen kanssa, jossa ministeriöiden raja-aitoja pyritään madaltamaan ja jopa poistamaan kokonaan. Jos tähän lähdetään luomaan väliaikainen putkihallinto, sillä vaikeutetaan sitä isoa uudistusta, joka siellä pääkallonpaikalla pitäisi lähteä tekemään, linjaa Harju.

Kunnat uudessa tilanteessa

Sote-asioiden ja henkilökunnan kadotessa kuntien vastuulta ne voisivat jatkossa paneutua nykyistä paremmin esimerkiksi kuntien elinvoimaa koskeviin kysymyksiin.

– Kuntien kannattaisi tutustua siihen, miten Kainuun maakuntakokeilu on vaikuttanut tässä suhteessa. Siellä päästiin syventymään lähiasioihin paljon paremmin, kun ei ole ollut murheena sote-kustannusten kasvun aiheuttamia taloushuolia, asiaa, johon kunta ei itse juurikaan ole pystynyt vaikuttamaan, sanoo maakuntajohtaja.