Uusi isyyslaki helpottaa isyyden tunnustamista ja parantaa lapsen oikeuksia

Lähes puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella. Lapsilla on jatkossa oikeus saada tietää biologinen isänsä, äidin vastustuksesta huolimatta.

Kotimaa
Vauvan käsi aikuisen kädessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Vuodenvaihteessa voimaan astunut uusi isyyslaki muuttaa isyyden tunnustamista monella tapaa. Se parantaa lapsen ja myös isän oikeuksia.

– Suurin muutos on se, että lapsen isyyden voi tunnustaa nyt jo ennen lapsen syntymää, sanoo Turun perheoikeudellisen yksikön johtava lastenvalvoja Maaret Paatonen.

Uuden lain mukaan selvissä tapauksissa, esimerkiksi kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa, isyyden voi tunnustaa neuvolakäynnin yhteydessä. Aiemmin isyyden tunnustaminen tapahtui aina kunnan lastenvalvojien luona.

Ajat ja tavat ovat toiset kuin ennen

Lastensuojeluviranomaisten mukaan uusi laki tuli tarpeeseen. Nyt se vastaa paremmin nykyaikaa.

– 1970-luvulla, jolloin vanha isyyslaki säädettiin, avioliiton ulkopuolella syntyi vain kymmenen prosenttia lapsista. Nyt avioliiton ulkopuolella syntyy lapsista yli 40 prosenttia.

Uusi laki vastaa paremmin yhteiskunnan muutoksiin.

Maaret Paatonen

– Uusi laki vastaa paremmin yhteiskunnan muutoksiin, sanoo johtava lastenvalvoja Maaret Paatonen.

Äitien vastustukselle stoppi

Uusi isyyslaki parantaa myös lapsen ja isän oikeuksia. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äiti ei voi uuden lain tulon jälkeen enää vastustaa isän selvittämistä.

Uudistuksen tavoitteena on edistää lapsen oikeutta saada tietää molemmat biologiset vanhempansa.

– Aiemmin noin kolme prosenttia äideistä ei halunnut lähteä selvittämään isyyttä, sanoo Maaret Paatonen.

Avioliittoon perustuva isyysolettama säilyy uudessa laissa ennallaan, eli avioliitossa olevien ei tarvitse tunnustaa isyyttä. Lain mukaan avioliitossa syntyneen lapsen isä on aviomies.