Siivekkäät säpisijät lumosivat kuvaajan: "Näitä sudenkorentoja minun täytyy kuvata"

Sudenkorennot, mystisyydellään lumoavat pienet pedot, ovat nähneet dinosauruksetkin. Hiukan hankalia kuvattavia, mutta yllätyksiäkin riittää. Viime kesältä luontokuvaaja Jukka Mansikkamäen haaviin tarttui kuvien lisäksi maamme pohjoisin havainto merisinikorennosta.

luonto
Lähikuva parittelevista sudenkorennoista.
Minna Mustonen / Yle /Jukka Mansikkamäki

Ihan uusia tuttavuuksia sudenkorennot eivät kälviäläiselle Mansikkamäelle ole.

– Sorsapassissa ne peijakkaat säikyttelivät ja siellä niitä tuli ihailluksi.

Lopullisesti vanhan harrastuksen uudelleen herääminen, valokuvaus, johdatti sudenkorentojen jäljille.

– Kyllä se siitä lähti, kameran hankinnasta. Ensimmäinen kuvani on viime heinäkuulta ja jo heti se valkeni. Näitä sudenkorentoja minun täytyy kuvata.

Kesäisessä luonnossa liihottelevat keijukaiset ovat saaneet herkkiä lajinimiä. Muun muassa välkekorento, sirokeijunkorento, tummasyyskorento ja punasyyskorento päätyivät marraskuiseen näyttelyyn.

Kaikkiaan Suomessa on tavattu 64 korentolajia, Jukka Mansikkamäki sanoo nähneensä kymmenkunta erilaista. Hän on vanginnut niitä kuviin Kälviän, Lohtajan ja ylipäätään Kokkolan alueen rantaniityiltä.

Korennot ovat nähneet dinosaurukset

Fossiililöytöjen perusteella sudenkorennot ovat eläneet maan päällä 325 miljoonaa vuotta. Nämä mystisyydellään lumoavat pienet pedot ovat nähneet dinosauruksetkin.

Kuvasa Jukka Mansikkamäki näyttelyssään, vieressä ja taustalla näyttelykuvia.
Minna Mustonen / Yle

Sudenkorentoja pidetään erheellisesti lyhytikäisinä. Suurimman osan elämästään ne elävät toukkana vedessä. Kuoriuduttuaan korennot lähtevät lentoon. Lentoaika on suhteellisen lyhyt aika koko elämään nähden.

Kuvaaja Mansikkamäki moitiskelee kohteitaan hitusen hankaliksi ja yhteistyöhaluttomiksi.

– Hankalia kuvattavia. Vaihtolämpöisenä ne tarvitsevat lennolleen kunnon auringonpaisteen. Osaa pörrääjistä ei tapaa muuta kuin lennossa ja toisaalta esimerkiksi ukonkorennot saattavat istuskella kuusen latvassa.

Pari kertaa aamusta saakka rannalla kohdettaan etsiskellyt kuvaaja on saanut palata kotiin tyhjin käsin.

Korentokesältä käsiin jäi valokuvien lisäksi muutakin. Mansikkamäki teki maamme pohjoisimman havainnon merisinikorennosta. Aiemmin korennon esiintyminen pisteytettiin Pietarsaari–Öja-akselille, mutta Mansikkamäen kameraan tallentui muutama lajin edustaja Lohtajalta saakka.

Sudenkorennot vievät kuvaajaa edelleen.

– Kyllä. Jatkan kuvaamista ensi kesänä, lupailee hän.