Vasemmistossa intoa listavaaleille – kokoomus, vihreät, RKP ja KD kriittisiä

Ääni puolueelle eikä ehdokkaalle? SDP:n puoluesihteeri haluaisi listavaalit paitsi maakuntavaaleihin, myös EU-vaaleihin. Kriittisimpiä listavaaleille ollaan kokoomuksessa, RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa. Katso, miten puoluesihteerit perustelevat suhtautumisensa Suomen vaalitavan muuttamiseen.

politiikka
Graaffi kyselyn tuloksista
Grafiikka päivitetty 3.1.2015, kun vasemmistoliiton Marko Varajärvi oli tavoitettu.Yle Uutisgrafiikka

Suomalaiset saavat totutella uudenlaiseen äänestystapaan, jos tulevien itsehallintoalueiden eli maakuntavaltuustojen päättäjät valitaan suljetulla listavaalilla. Silloin puolueet päättävät, ketkä ehdokkaat pääsevät läpi. Nytkin puolueet tekevät ehdokaslistan, mutta järjestyksen ratkaisee äänimäärä.

Puoluesihteereillä on iso sananvalta siihen, otetaanko listavaalit käyttöön. He kokoontuvat tammikuussa ottamaan vaalitapaan kantaa.

EI: kokoomus, vihreät, RKP, KD

Kokoomuksen, RKP:n ja kristillisten puoluesihteerien Minna Arven, Fredrik Guseffin ja Asmo Maanselän mielestä uuden listavaalijärjestelmän tuominen maakuntavaaleihin olisi epäjohdonmukaista ja sekavaa, sillä eduskunta- ja kuntavaaleissa olisi edelleen käytössä henkilövaalit.

Pelkään, että äänestysaktiivisuus laskisi voimakkaasti

Minna Arve

– Suurin ongelma liittyy vaalijärjestelmän eheyteen. Ihmisten pitää tietää, miten he äänestävät missäkin vaaleissa. Olisi hankalaa, että meillä olisi erilaisia vaalitapoja eri vaaleissa, varsinkin kun itsehallintoalueiden vaaleja on suunniteltu kuntavaalien yhteyteen, jossa on vapaa mahdollisuus äänestää ehdokasta, sanoo Minna Arve.

Vaalitavan vastustajien mielestä listavaalit voisivat laskea äänestysprosenttia.

– Ehdokkaat kiinnostavat ihmisiä puolueita enemmän. Äänestäjät tuntevat nykyisen järjestelmän ja se toimii, sanoo Guseff.

– Pelkään, että äänestysaktiivisuus laskisi voimakkaasti, sanoo Arve.

– Etuna on se, että nuoret ehdokkaat tai molemmat sukupuolet pääsevät tasapuolisemmin valituksi, mutta eivät suljetut vaalit ole siihenkään patenttiratkaisu, lisää Guseff.

Istuvat kansanedustajat hyötyisivät listavaaleista

Asmo Maanselkä

Kristillisten Maanselän mielestä listavaalit eivät toimi Suomen tyyppisessä demokratiassa. Maanselkä muistuttaa, että varsinkin pienille puolueille listavaalit toisivat lisäkustannuksia, ja että istuvat kansanedustajat hyötyisivät listavaaleista.

– Olisi iso riski jättää kansanedustaja pois listan ykköspaikalta, Maanselkä sanoo.

Vihreille vaalijärjestelmän muuttaminen ei puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan ole ongelma. Syy vastustaa listavaaleja on Miettisen mukaan se, että ääniä voi niissä mennä niinsanotusti hukkaan.

– Emme ole innostuneita suljetusta listavaalista, koska sen voidaan nähdä kaventavan äänestäjän valinnanmahdollisuuksia. Olemme pitäneet esillä tasauspaikkajärjestelmää, jonka ansiosta pienissä vaalipiireissä äänet eivät mene hukkaan, tai Irlannissa ja Australiassa käytössä olevaa siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjällä on selvästi suurempi vaikutusvalta siihen, keiden hyväksi hänen äänensä lopulta menee.

KYLLÄ: SDP ja vasemmistoliitto

Eniten innostusta listavaalit herättävät SDP:n puoluesihteerissä Reijo Paanasessa.

Suomalaisten vähättelyä väittää, että äänestäjät menisivät sekaisin

Reijo Paananen

– Rinnastan maakuntavaalit Euroopan parlamentin vaaleihin, joissa äänestetään ryhmää. Silloin puolueet voivat asettaa ehdolle juuri ne, joiden oletetaan pärjäävän tehtävässä.

Paras malli on Paanasen mukaan Ruotsin malli, jossa kansalainen voi äänestää joko listaa tai henkilöä. Hän kannattaa sitä myös EU-vaaleihin.

– Varovaisen positiivisesti lähden siitä, että voidaan käyttää listavaaleja maakuntavaaleissa. Ruotsalaismalli, jossa voi äänestää listaa tai henkilöä listalla, olisi kaikkein toimivin. EU-vaaleihin se olisi paras.

Paanasen mukaan kritiikki kahden rinnakkaisen vaalitavan sekavuudesta on turhaa. Kansalaisen kannalta on helpompaa valita puolue, kuin päättää ketä henkilöä äänestää.

– On suomalaisten vähättelyä väittää, että suomalaiset menevät sekaisin siitä, että on erilainen järjestelmä. Puolet äänestää jo nyt puoluetta ja puolet ihmistä. En usko ollenkaan, että tässä on sekaannuksen vaaraa.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi ottaisi listat maakuntavaaleihin, muihin vaaleihin ei.

– Erinomainen mahdollisuus. Jos listavaalia jossain kokeillaan niin maakuntavaalissa. EU-vaaleissa nykyinen järjestelmä toimii, sitä on turha muuttaa.

Varajärven mukaan listavaalit voivat paikallisissa vaaleissa aktivoida puolueen jäseniä. Hän järjestäisi listan jäsenäänestyksen perusteella.

– Siinä olisi demokraattinen ulottuvuus, joka voisi aktivoida puolueen jäseniä, jos he päättävät listan järjestyksen eikä piirihallitus.

EOS: Keskusta

Keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen mukaan puolueessa on käyty keskustelua listavaalien soveltumisesta maakuntavaaleihin. Omaa kantaansa hän ei ole vielä sinetöinyt.

Jos halutaan varmistaa maakunnan alueellinen edustavuus, listavaali olisi siihen yksi tapa

Timo Laaninen

– Jos halutaan varmistaa, että maakunnan sisällä alueellinen edustavuus toteutuu, listavaali olisi siihen yksi tapa. Lista voitaisiin muodostaa niin, että maakunnan eri osista tulisi sitten edustajia.

Laaninen pitää vaalijärjestelmän muuttamista vaikeana.

– Sen kyllä kokemuksesta voi arvioida, että kyllä vaalijärjestelmän muuttaminen on aika iso juttu ja vaikeakin. Mutta nyt on se paikka, jolloin tämä on syytä kunnolla käydä läpi.

Puoluesihteereiden mielipiteistä voisi siis vetää johtopäätöksen, että listavaaleilla on heikot mahdollisuudet toteutua. Laanisen mukaan uuteen vaalitapaan siirtymiseen tarvittaisiin kaikkien puolueiden hyväksyntä.

– Se edellyttäisi hyvin laajaa yksimielisyyttä, että tämmöiseen muutokseen voitaisiin lähteä.

Perussuomalaisten puoluesihteeriä ei tavoitettu.

Juttuun lisätty 3.1. 2016 vasemmistoliiton puoluesihteerin kanta.