Uskonnosta tuli politiikkaa, politiikasta uskontoa – sunnien ja shiiojen valtataistelu kasvoi perintöriidasta

Iranin ja Saudi-Arabian kiristyvät välit vahvistavat taas islamilaisen maailman kahtiajakoa. Shiiaenemmistöinen Iran ja sunnivaltainen Saudi-Arabia ovat vuosikymmeniä kisanneet Lähi-idän herruudesta. Mistä jako sunnien ja shiiojen välillä alkoi, ja miksi se yhä repii arabimaailmaa?

Ulkomaat
Iranilaismies seisoo shiialaisen uskonoppineen Nimr al-Nimrin julisteen edessä.
Iranilaismies seisoo shiialaisen uskonoppineen Nimr al-Nimrin julisteen edessä. Saudi-Arabia teloitti Nimr al-Nimrin ja muita uskonoppineita, mikä käynnisti laajoja mielenosoituksia Teheranissa.Abedin Taherkenaher / EPA

Kun Lähi-idästä kuuluu huonoja uutisia, kuulemme yleensä myös sanat sunni ja shiia. Islaminuskon kahden pääsuuntauksen väliset kiistat näkyvät itsemurhapommituksina, moskeijaiskuina ja pahimmillaan valtioita repivinä sotina.

Uskon sisältö ei kuitenkaan ole kiistojen polttopisteessä vaan kyse on pikemminkin poliittisesta ja alueellisesta valtataistelusta, jolle vuosituhansia vanha kahtiajako on luonut hedelmällisen maaperän.

Mistä kaikki alkoi?

Kahtiajako sai alkunsa profeetta Muhammedin kuoltua vuonna 623. Ryhmä Muhammedin seuraajia äänesti johtajakseen Abu Bakrin, profeetan lempivaimon isän ja hänen läheisen seuraajansa.

Osa islaminuskoisista kuitenkin uskoi, että asema kuului Muhammedin serkulle ja vävylle Ali ibn Abi Talibille.

Syntyi jako sunneihin ja shiioihin: ensimmäiset kannattavat profeetta Muhammedin seuraajien, jälkimmäiset hänen sukulaistensa valtaa.

Alista tuli kalifi, mutta hänet murhattiin muutama vuosi myöhemmin. Shiiat eivät hyväksyneet hänen seuraajiaan.

Alin pojanpoika ja monet hänen kannattajistaan saivat surmansa Karbalan taistelussa, mistä tuli shiilaisuuden tärkeimpiä kertomuksia. Nimitys shiia tulee arabian kielen ilmauksesta shi'at Ali. Se tarkoittaa Alin kannattajaa tai Alin puoluetta.

Mihin kukakin uskoo?

Pohjimmiltaan sunnit ja shiiat uskovat samoihin asioihin: jumalan ykseyteen ja siihen, että Muhammed oli viimeinen profeetta.

Suuntaukset eroavatkinenemmän johtamisrakenteeltaan kuin sisällöltään. Sunnalaiset uskovat, että kaikki uskonnollinen auktoriteetti on sidottu koraaniin ja profeetta Muhammedin perimätietoon. Shiialaiset korostavat lisäksi elävää auktoriteettia, eli imaamia.

Teheranissa Iranissa mainostettiin syksyllä ensi-iltansa saanutta profeetta Muhammedista kertovaa elokuvaa.
Teheranissa Iranissa mainostettiin syksyllä ensi-iltansa saanutta profeetta Muhammedista kertovaa elokuvaa. Sunnilaiset uskonoppineet kritisoivat filmiä, koska se esitti profeetan kuvan, mikä heidän mukaansa on islamin lakien mukaan kielletty.Abedin Taherkenaher / EPA

Molemmilla pääsuuntauksilla on alahaaroja. Osa uskonoppineista näkee, että joillain shiialaisuuden ja sunnalaisuuden koulukunnilla on enemmän yhteisiä näkemyksiä kuin toisilla, saman pääsuuntauksen alle luettavilla koulukunnilla.

Kuka johtaa ketä?

Suurin osa maailman muslimeista on sunneja. Arvioiden (siirryt toiseen palveluun) mukaan maailman 1,6 miljardista muslimista noin 85 prosenttia sunneja ja 15 prosenttia shiioja. Suurin osa shiioista asuu neljässä maassa: Iranissa, Pakistanissa, Intiassa ja Irakissa. Näissä maissa arvioidaan asuvan jopa 80 prosenttia kaikista shiiamuslimeista.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Valta ei kuitenkaan aina ole enemmistöllä. Esimerkiksi Syyriassa shiialaisiksi luettavat alaviitit hallitsevat sunnienemmistöistä maata. Bahrainia taas johtaa sunnimonarkia, vaikka maan asukkaista enemmistö on shiiamuslimeja.

Miksi riidat eivät unohdu?

Viime vuosisadan loppupuolella jakolinja shiiojen ja sunnien välillä oli haalistunut yhteisten ongelmien ja päämäärien tieltä. Iranin islamilainen vallankumous vuonna 1979 muutti kuitenkin tilanteen.

Iranissa nousi valtaan ajatollah Ruhollah Khomeini, shiia, joka ajoi kiisteltyä uskontulkintaa. Shiiat ympäri arabimaailmaa inspiroituivat Khomeinin opeista.

Sen sijaan sunnivaltioissa Iranin kehitystä ei katsottu hyvällä. Saudi-Arabiassa tiukka sunnitulkinta wahhabismi sai lisää jalansijaa. Vihamielisyys toista, vastakkaiseksi katsottua uskontulkintaa kohtaan lisääntyi molemmissa maissa.

Seuraavana vuonna syttyi Irakin ja Iraninvälinen sota, jossa Saudi-Arabia tuki Saddam Husseinin johtamaa sunnilaista Irakia.

Sunnikaupunki Tikritistä nousi maaliskuussa savu Irakin armeijan ja terroristijärjestö Isisin taisteluiden jäljiltä
Sunnikaupunki Tikritistä nousi maaliskuussa savu Irakin armeijan ja terroristijärjestö Isisin taisteluiden jäljiltä. Sekä sunnit että shiiat taistelivat Tikritissä sunnilaista islamintulkintaa kannattavaa Isisiä vastaan. Tikrit on Saddam Husseinin kotikaupunki.EPA

Saddam Husseinin kausi kiristi ryhmien välisiä jännitteitä myös Irakin sisällä. Hän jakoi Irakin johtopaikkoja Baath-puolueensa jäsenille, joista monet olivat sunneja. Kuin Yhdysvaltojen johtama liittouma kaatoi Saddamin hallinnon, se esti Saddamin liittolaisilta pääsyn maan uuteen hallintoon.

Pitkittyneet konflitit ovat edelleen lietsoneet ääri-identiteettejä. Irakissa monet syrjään heitetyt sunnit inspiroituvat äärijärjestö al-Qaidan opeista. Syyriassa sisällissota on korostanut maan sisäistä jakoa presidentti Bashar al-Assadi tukeviin shiiioihin ja opposition joukoissa taisteleviin sunneihin.

Sunnalaiseksi itsensä lukeva äärijärjestö Isis on kasvanut kiistojen repimälle maaperälle.

Uskonnosta politiikkaa, vai toisinpäin?

Nykyisistä jännitteistä on usein vaikea erottaa, kumpi oli ensin, poliittinen valtataistelu vai kiista uskonhaarojen välillä. Osapuolet haluavat usein korostaa uskonnollista konfliktia vaikka kiistan keskiössäon useinaivan muut asiat (siirryt toiseen palveluun): valta, alue, öljy – tai huomion kääntäminen pois näiden aiheuttamista ongelmista.

Jemeniläisnainen työnsi matkalaukkujaan Saudi-Arabian lähetystön edessä Jemenissä.
Jemeniläisnainen työntää matkalaukkujaan Saudi-Arabian lähetystön edessä. Seinässä on graffiti, joka vastustaa saudien johtamaa sotilasoperaatiota.Yahya Arhab / EPA

Kaksi suurta, Iran ja Saudi-Arabia käyvät kiristyvää taistelua alueen herruudesta. Ne tukevat sodan eri osapuolia paitsi Syyriassa myös Jemenissä.

Jemenissä tilanne kiristyi viime vuoden alussa. Saudi-Arabia koki Iranin vaikutusvallan kasvaneen liikaa huthikapinallisten aseman vahvistumisen myötä. Maaliskuussa Saudi-Arabia aloitti sotilasoperaation tukeakseen huthikapinallisia vastaan taistelevia hallituksen joukkoja. Iran tukee shiialaisia hutheja.

Shiialaisen uskonoppineen teloitus Saudi-Arabiassa lauantaina toi maiden nokittelun taas otsikoihin. Diplomaattisuhteet ovat ruvella ja sunni-shiia-jakolinja apposen auki.

Molemmilla mailla on sisäiset syynsä heittäytyä konfliktiin juuri nyt (siirryt toiseen palveluun): Iranin on karistettava länsimielistä leimaansa, jonka se sai ydinsopimuksesta, Saudi-Arabia puolestaan kamppailee laskevan öljynhinnan ja sisäisen valtataistelun kanssa.

Sodat kuitenkin käydään toistaiseksi muualla.

Lähteet: The Council on Foreign Relations, The Guardian, CNN