Savonia-kirjallisuuspalkinto Karo Hämäläiselle: "Tämä on kultamitalihetki"

Yksin-romaani kuvaa suomalaisen urheiluikonin maailman raastavan suorasukaisesti, palkintoraati kiittää. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

kulttuuri
Mies istuu sohvalla kirja kädessään
Toni Pitkänen / Yle

Kuopion kaupungin tämänvuotinen Savonia-kirjallisuuspalkinto on myönnetty Karo Hämäläisen Paavo Nurmesta kertovalle Yksin-teokselle.

Hämäläinen on kirjoittanut kirjan hakkaavan lyhyillä, aforistisilla lauseilla pelkistäen vahvasti ydinsanomansa. Kirjasta kuvautuu yksinäinen, kaiken saavuttanut ja silti katkera mies.

"Piilotin tunteeni pronssin taakse, turrutin ilon ja surun, jotta en niitä kokisi. Juoksin saadakseni olla yksin," Hämäläisen luoma päähenkilö kuvailee tuntemuksiaan.

Nurmi kiehtonut pitkään

Hämäläisen mukaan Nurmi on myyttinen ja työtä pelkäämätön hahmo; muille ankara, mutta itselleen vielä ankarampi tyyppi, joka elämänsä viimeisinä vuosina mitätöi kaiken aikaansaannoksensa arvon.

– Se traagisuus, lopun ajan pettymys, se oli minulle yllätys, kuinka vahvaa se Nurmen kohdalla oli.

Hämäläinen sanoo uskovansa, että kirjan kirjoitusprosessin aikana Paavo Nurmi on vaikuttanut hänen taiteilijanäkemykseensä vahvasti.

– Olen pyöritellyt Nurmea yli 20 vuotta päässäni ja reilut kaksi vuotta siten päätin, että nyt on aika kirjoittaa se romaani.

"Kaikki se pronssikuori on totta"

Yksin kirja on fiktiivinen romaani, mutta siinä on vahva faktapohja.

– Kaikki se pronssikuori siinä ympärillä, se on totta. Mitä pronssikuoren alla on, se on keksittyä. Luvut, numerot, historiafaktat, se pitää paikkansa. Mitä ei voida tietää, siinä olen käyttänyt taiteilijan velvollisuuttani keksiä sen.

Hämäläinen sanoo, että tarkoitus kirjassa on tehdä tulkinta Paavo Nurmesta samalla tavalla kuin Wäinö Aaltonen teki tulkinnan kuuluisaa Paavo Nurmen juoksijapatsasta tehdessään.

– Aaltosen periaate oli, että jos estetiikan lait ja realismin lait kohtaavat, niin estetiikan lait ovat ensisijaiset. Minusta se on hyvä periaate taiteilijalle.

Hämäläinen sanoo kirjoitusprosessinsa aikana huomanneensa, että Nurmi oli kaikessa kyynisyydessään aikamoinen sanataituri.

– Hän olisi voinut olla myös itseironinen humoristi, mutta valitettavasti hän ei ollut.

Hannes Kolehmainen Nurmen esikuvana

Hämäläisen kirjassa Nurmi kuvautuu varsin jäyhänä varsinaissuomalaisena hahmona, eräänlaisena vastakohtana Hannes Kolehmaiselle, kuopiolaislähtöiselle juoksijalle, jota Nurmi kuitenkin kovasti arvosti.

– Minun tulkintani mukaan Paavo Nurmi katsoi Hannes Kolehmaista ylöspäin ikään kuin isänä, jota vastaan hänen täytyy suorastaan käydä kamppailua. Hänelle tärkeä maailmanennätys oli, kun hän sysäsi Hannes Kolehmaisen maailmanennätyksen syrjään. Sen jälkeen hän koki olevansa juoksijana itsenäinen. Hän oli yksin.

Hämäläinen muistuttaa, että Hannes ja hänen Tatu-veljensä antoivat Nurmelle juoksuvinkkejä, ja Hanneksen syntymäpäiviltä on todisteena myös iloinen valokuva Paavo Nurmesta.

– Täysin vastoin sitä, millainen kuva meillä on Nurmesta.

Hämäläinen sanoo, että itse asiassa Hannes Kolehmainen Tukholman olympialaisten voitollaan vuonna 1912 sai Paavo Nurmen innostumaan juoksusta. Nurmi oli tuolloin 15-vuotias turkulaisnuorukainen.

– Hän päätti lopettaa lihansyönnin, koska Hanneskin oli kasvissyöjä.

Sekä Nurmi että Kolehmaisen veljekset olivat lähtöisin varsin köyhistä oloista. Siitäkö vahva voitontahto kumpusi?

– Voi hyvin olla. Itse asiassa molemmilla oli vahva amerikkalainen unelma "ryysyistä rikkauksiin", Paavo Nurmella ehkä vielä potenssiin kaksi, koska hän sittemmin liikemiesurallaan tuli todella vauraaksi. Uskon, että kamppailu on saanut aikaan sen tinkimättämyyden, itseään armahtamattomuuden, määrätietoisuuden ja ehkä myös voitontahdon.

Hämäläinen kirjallisuuden moniottelija

Karo Hämäläinen on syntynyt vuonna 1976 Mikkelissä. Nykyisin Helsingissä asuva kirjailija on Savonia-raadin mukaan kirjailijana monipuolinen.

Hämäläinen toimii myös kulttuurilehti Parnasson vastaavana tuottajana. Aiemmin hän on toiminut myös Arvopaperi-lehden toimittajana ja toimituspäällikkönä.

Savonia-palkinto lämmittää kirjailijaa suuresti.

– Kyllä tämä on kultamitalihetki. Kirjailijalle kirjan teko on aina olympiadi ja olen tosi iloinen siitä, että Yksin-kirjan kohdalla minun olympiadini johti nousuun korkeimmalle korokkeelle.

Savonia-kirjallisuuspalkinto myönnettiin nyt 27. kerran. Ensimmäisen Savonian sai Elina Karjalainen vuonna 1986 teoksellaan Tärisevä enkeli ja muita juttuja. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.