Äidin ruokavalio avain makumaailmaan – ensimmäiset ruokaelämykset koetaan sikiövaiheessa

Osa makutottumisista tulee perintönä ja osa kokemuksen kautta. Uusien makuihin tottuminen vaatii monia maistelukertoja, mutta melkein kaikkeen oppii, kun lähtee liikkeelle pienillä annoksilla.

terveys
Paprikanpalaset kiehuvat kattilassa.
Yle

Makuasioissa meillä on omat mieltymyksemme, jotka on saatu perinnön sekä kokemuksen kautta. Makumieltymyksiä voi kehittää ja sitä kautta löytää uusia elämyksiä. Uusien makujen opettelussa pätee paikkansa vanha sanonta ”hiljaa hyvä tulee”.

– Kun vähitellen maistelee ruokia, makuaisti alkaa pelata niin, että syntyy mieltymyksiä. Ihan pienenä olin valikoiva syöjä, mutta olen oppinut monipuoliseksi syöjäksi, sanoo Kainuun soten ravitsemusterapeutti Sirpa Pääkkönen.

Pääkkösellä oli haasteita muun muassa maitotuotteiden kanssa. Erityisesti piimä tuntui vastenmieliseltä ja sen maun hän opetteli vasta muutama vuosi sitten.

– Ensin lasissa oli piimää puoli senttiä, sen jälkeen sentti. Huh, kun maistui happamalta, mutta menihän se. Annosta nostamalla siihen on tullut mieltymys, kertoo Pääkkönen.

Äidin ruokavalio vaikuttaa lapsen oppimiseen uusille mauille.

Sirpa Pääkkönen

Uusiin makuihin tottuminen tapahtuu vähitellen, sillä kokemusten kautta oppiminen onnistuu monien toistojen kautta.

– Maistamisia pitää olla kymmenestä kahteen kymmentä ja aina on aloitettava pienillä annoksilla, olipa kyseessä lapsi tai aikuinen. Varsinkin lasten kohdalla maistelu pitää tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta. Tässä on hyvänä apuna, jos lapset ovat mukana ruuan valmistuksessa. Ruokien tunnusteleminen, haisteleminen ja maisteleminen sekä ostoksilla mukana oleminen helpottaa tottumista uuteen ruokaan ja makuihin, mainitsee Pääkkönen.

Runsas ruoka-aineiden tarjonta on hankaloittanut makujen oppimista. Varsinkin lapsilla runsaassa makujen kirjossa helposti herkut menevät ravintoarvoltaan terveellisten ruoka-aineiden edelle.

– Tässä on vanhemmilla iso vastuu, mitä lapsille tarjotaan. Toki herkutkin on sopivassa määrin hyväksyttäviä, jos muu ruoka on terveellistä ja perusta on kunnossa, toteaa Pääkkönen.

Makumieltymykset kehittyvät äidin vatsassa

Lapset saavat ensimmäisen kosketuksen ruokamaailmaan jo sikiökaudella. Kehityksen kaaressa aisteista makuaisti kehittyy ensimmäisten joukossa. Äidin ruokavalio näyttelee isoa osaa siinä, minkälaisia makuja lapsi on valmis hyväksymään.

– Tutkimukset kertovat, että äidin ruokavalio vaikuttaa lapsen oppimiseen uusille mauille. Esimerkiksi, jos äiti syö raskausaikana runsaasti porkkanoita, niin lapsi oppii herkemmin pitämään porkkanoista. Näin siis tutkimusten mukaan, mutta ei se aina mene niin. Itselläni oli kaksoset, joista toinen oppi ja toinen ei, kertoo Pääkkönen.

Huh, kun maistui happamalta, mutta menihän se.

Sirpa Pääkkönen

Valkosipuli ja voimakkaat juustot jakavat ihmiset selvästi kahteen leiriin makutottumusten suhteen. Tämän on huomannut myös Kainuun soten ravitsemusterapeutti Sirpa Pääkkönen.

– Voimakkaat maut ovat myös kulttuurisidonnaisia. Jos niitä on paljon käytetty, niiden hyväksyminen on helpompaa. Kannattaa muistaa se, että mieltymykset ovat osaksi myös geneettisiä ja kaikki ei vain kaikille maistu. Toinen on vesikielellä jonkun maun suhteen ja toiselle se ei maistu millään. Toisaalta ruokavalio on kokonaisuus eli aivan kaikkia ruoka-aineita ei tarvitse osata syödä. Kun on riittävän monipuolinen ruokavalio, niin saa tarvittavat ravintoaineet, sanoo Pääkkönen.