Väitös: Maksukykyiset asiakkaat määrittävät kansalaisopiston toimintaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kansalaisopistojen tarjontaa määrittelee pitkälti maksukykyisten asiakkaiden toiveet ja tarpeet. Tutkimuksessa todetaan, että opistojen toiminnan taustalla on suoritekeskeinen julkinen ohjaus, joka on ristiriidassa opistojen lakiin kirjattujen tavoitteiden kanssa.

Kotimaa
Etelä Karjalan kansalaisopisto harrastus Lappeenranta ompelu ryhmä
Yle

Maksukykyisten asiakkaiden toiveet määrittävät kansalaisopistojen toimintaa. Tämä käy ilmi 15.1. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisopistojen toimintaa ja kulttuuria liiketalouden näkökulmasta.

Kasvatustieteen maisteri Emilia Valkosen tutkimuksen mukaan niin sanottu markkinaorientaatio näkyy opistoissa yritysmäisenä, määrällistä menestystä korostavana tuloskulttuurina. Tavoitteena on maksukykyisten asiakkaiden tarpeiden selvittäminen ja täyttäminen.

Toiminnan taustalla valtionosuusjärjestelmä

Tutkimuksen mukaan markkinatalouden vaikutukset eivät kuitenkaan tule opistosta itsestään, vaan taustalla on suoriteperusteinen valtionosuusjärjestelmä. Turvatakseen toiminta tulevaisuudessakin, opistojen on saavutettava määrälliset tulostavoitteet.

Väitöksessä suoritekeskeisen julkisen ohjauksen todetaan kuitenkin olevan ristiriidassa kansalaisopistojen lakiin kirjattujen tavoitteiden ja tehtävien kanssa. Väitöstutkimusta tehtiin neljässä erilaisessa kansalaisopistossa eri puolella Suomea.

Tulosta tuovat kurssit mahdollistavat laajan tarjonnan

Joensuun seudun kansalaisopistossa tunnistetaan liiketalouden vaikutukset, mutta kolikolla on myös toinen puoli.

– Jos tutkimus kasataan yhteen lauseeseen, niin siinä kyllä hiukan oikaistaan. Toki liiketalouden asiat määrittävät osittain toimintaa. Tietyt ainealueet tuovat sitä rahaa sisään, että me voimme tuolla vähäväkisemmällä alueella järjestää ylipäätänsäkin kursseja ja ryhmän minimikoko voidaan pitää pienempänä kuin täällä keskustassa, rehtori Tero Väänänen kertoo.

Eniten rahaa tuovat Väänäsen mukaan musiikki ja liikunta, joiden kysyntä on suurinta. Näitä myös tarjotaan eniten.

– Tämä mahdollistaa opetuksen myös reuna-alueilla, ettei tarvitse opetuksesta karsia. Jos järjestäisimme tasan kaikkia ainealueita, niin se tarkoittaisi sitä, että meidän opetustuntimäärä kaventuisi, Väänänen pohtii.