Kulttuurilaitokset käyvät kovaa kisaa sponsoreista – julkisella tuella ei enää elä

Taidelaitokset ja kulttuuritapahtumat tarvitsevat yhä enemmän sponsorien apua. Kulttuurin julkinen tuki on vähentynyt vuosi vuodelta.

kulttuuri
Havainnekuva uudesta Amos Andersonin taidemuseosta.
Havainnekuva uudesta Amos Andersonin taidemuseosta.Arkkitehtitoimisto JKMM

Lasipalatsiin Helsingin ydinkeskustaan rakennettava uusi Amos Andersonin taidemuseo etsii parhaillaan sponsoreja.

– Pyrimme siihen, että sponsorointi olisi merkittävä osa museon toiminnan rahoitusta, Amos Andersonin museonjohtaja Kai Kartio kertoo.

Amos Andersonin taidemuseon johtaja.
Museonjohtaja Kai Kartio.Yle/Nella Nuora

Museon rakennustyöt alkavat tänään tiistaina. Uusi museo maksaa 50 miljoonaa euroa ja rahat siihen otetaan museota pyörittävän suomenruotsalaisen Konstsamfundet-yhdistyksen kassasta.

Uudesta museosta on tarkoitus tehdä nuorten kohtaamispaikka, ja alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi.

– Toiminta vaatii resursseja. Yhteistyö erilaisten yritysten kanssa on erityisen tärkeää, museonjohtaja Kartio kertoo.

Sponsoroinnista on tullut yhä tärkeämpi osa taiteen ja kulttuurin hyvinvointia, vaikka kova raha on tällä hetkellä kiven alla.

Teatterien, museoiden ja kulttuuritapahtumien pitää etsiä uusia tulonlähteitä, koska julkinen tuki on vähentynyt vuosi vuodelta.

Suomessa käytettiin viime vuonna sponsorointiin 212 miljoonaa euroa. Siitä noin 15 prosenttia eli 33 miljoonaa menikulttuurille. Koko sponsorointiin pantu rahasumma kasvoi edellisvuodesta hitusen eli kaksi prosenttia.

Sponsorointi 2015
Yle Uutisgrafiikka

Uusi museo kiinnostaa

Amos Andersonin taidemuseolla on pitkät perinteet yritysyhteistyössä, tosin sponsorointi on ollut tähän asti pienimuotoista.

On hassua, että sponsorointi nähdään ongelmana

Kai Kartio

– Sponsoroinnissa on kyse eräänlaisesta liitosta. Molemmilla täytyy olla yhteiset edut. Tarinoiden täytyy kohdata, museonjohtaja Kartio toteaa.

Uusi museo on herättänyt Kartion mukaan yritysten mielenkiinnon.

– Siinä on monilla eri toimijoilla hieno tilaisuus esitellä uusia tuotteita ja palveluja, Kartio mainostaa.

Pitkään alalla ollut museonjohtaja ihmettelee kulttuurin sponsorointiin liittyviä kielteisiä mielikuvia.

– Itselleni ei ole koskaan tullut sellaista tilannetta eteen, että sponsori olisi jollain tavalla halunnut puuttua toiminnan sisältöön tai mitenkään sanella sitä.

Kartio pitää puheita sponsorien puuttumisesta kulttuurikohteiden sisältöihin urbaanina legendana.

– Minusta on hassua, että sponsorointi ylipäänsä nähdään ongelmana.

Ei yhden kortin varassa

Suunnittelu- ja toteutustoimisto Pink Eminence on yksi harvoista suomalaisyrityksistä, joka työskentelee myös kulttuurin sponsoroinnin parissa.

Kulttuurikohteet eivät ole niin haavoittuvaisia, jos niillä on sponsoreja

Sami Ylisaari

Se neuvottelee muun muassa kaikki Kansallisteatterin yritysyhteistyökumppanuudet.

Toimistossa projektijohtajana työskentelevä Sami Ylisaari muistuttaa, että kulttuurikohteiden täytyy rahoittaa toimintaansa monista eri lähteistä.

– Jos valtio tai kunta päättää leikata määrärahoja, kulttuurikohteet eivät ole niin haavoittuvaisia, jos niillä on sponsoreja.

Sponsoreja tarvitsee myös Kansallisteatteri, joka aloitti vuoden alussa yritysyhteistyön ulkomainosyhtiö JCDecaux Finlandin kanssa.

Sen lisäksi kansallista instituutiota sponsoroivat Fujitsu, A-lehdet, Heino sekä tuotantotalo Bright Finland.

Mahdollisia sponsoreja mietitään yhdessä Kansallisteatterin johdon ja markkinoinnin kanssa. Tärkeää on, että osapuolet jakavat samat arvot.

Yli 140-vuotias Kansallisteatteri onhaastava myytävä.

Projektipäällikkö Sami Ylisaari Pink Eminence -yrityksestä.
Projektipäällikkö Sami Ylisaari Pink Eminence -yrityksestä.Yle/Nella Nuora

– Kansallisteatterin brändi voi tuntua joissain yhteyksissä vanhahtavalta. Toisaalta se edustaa vahvaa arvopohjaa ja tinkimätöntä laatua, Ylisaari toteaa.

Sponsorointi ammattimaistunut

Kulttuurin sponsorointi on muuttunut paljon kahden viime vuosikymmenen aikana. Ala on ammattimaistunut ja jäntevöitynyt. Moni merkittävä taidelaitos ja kulttuuritapahtuma on palkannut itselleen yritysyhteistyöhön erikoistuneen työntekijän.

Aiemmin sponsorointi käsitettiin suorana rahallisena tukena tai lahjoituksina, mutta nykyään sen merkitys on aivan toinen.

Puhutaan syvästä yhteistyöstä kulttuurikohteen ja sitä sponsoroivan yrityksen välillä.

Sponsoreja etsivät taidelaitokset ja tapahtumat tavoittelevat rahan lisäksi uusia yleisöjä.

Sponsoroinnin avulla sekä sponsorit että kohteet pyrkivät tekemään itsestään entistä haluttavampia.

Pink Eminence -toimistossa työskentelevä Ylisaari ottaa esimerkkejä yrityselämästä: toinen sponsori on kiinnostunut esimerkiksi Kansallisteatterin pääyleisöstä, yli 40-vuotiaista naisista. Toinen haluaa käyttää Kansallisteatteria omien sidosryhmiensä palvelemisessa.

Kansallisteatterin tuorein sponsori JCDecaux on Suomen suurin ulkomainosyhtiö. Teatterille sen kanssa solmittu kumppanuus tarkoittaa lisäresursseja mainontaan.

JCDecaux voi tietyissä tilanteissa käyttää vastikkeena esimerkiksi Kansallisteatterin näyttelijöitä tai jopa itse pääjohtajaa.

– Sponsorien saamat vastikkeet räätälöidään aina kohteen mukaan, Ylisaari toteaa.

Helsingin juhlaviikot etunenässä

Kulttuurisponsoroinnin pioneeri Suomessa on Helsingin juhlaviikot.

Se alkoi tehdä tosissaan työtä yritysyhteistyön eteen jo 1990-luvulla.

– Nykyään on yhä työläämpää löytää uusia merkittäviä sponsoreja, Helsingin juhlaviikkojen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Elina Hankkio kertoo.

Hän työskenteli aiemmin muun muassa sponsoroinnin parissa työskentelevässä Pink Eminence -yrityksessä.

Sponsorit ovat merkittävä osa Helsingin juhlaviikkoja, sillä niillä katetaan lähestulkoon koko tapahtuman markkinointibudjetti.

Taiteilijat ovat ymmärtäneet, että yrityspuolelta voi tulla resursseja

Elina Hankkio

– Se miten hyvin minä ja koko organisaatio onnistumme sponsorien suhteen, näkyy suoraan markkinoinnissamme.

Moni juhlaviikkojen yritysyhteistyökumppaneista on kulkenut tapahtuman mukana jo parisenkymmentä vuotta.

Niitä ovat muun muassa Elisa, konsultointitalo Accenture, HOK-Elanto sekä Helsingin Sanomat.

Suuri osa yrityksistä, joille sponsorointi on vielä vierasta, ajattelevat yhä, että kyse on tukemisesta.

– Aika pitkään saa selittää, ettemme ole tukieurojen perässä, Hankkio kertoo.

Juhlaviikot tekee suurimpien sponsoriensa kanssa paljon sisältöyhteistyötä. Se myös sitoo resursseja.

– Teemme nimikoituja projekteja, jotka saattavat tulla jopa osaksi ohjelmaamme.

Hankkio ottaa esimerkiksi Helsingin Sanomat, joka on näkyvästi mukana Taiteiden yön vuosittaisessa spektaakkelissa.

Hankkion mukaan suomalaisen taiteilijakunnan suhde sponsorointiin on muuttunut 2000-luvulla.

– Taiteilijat ovat ymmärtäneet, että resursseja ei tule lisää, mutta yrityspuoli voi olla se, mistä niitä saadaan.