Ihminen sopeutuu paremmin lämpimään kuin kylmään – Pakkasesta ei ole kuitenkaan terveelle haittaa

Kovallakin pakkasella voi liikkua täysin normaalisti. Kylmä ilma voi tuntua epämukavalta, mutta terveille hengitysteille tai sydämelle paukkupakkanenkaan ei ole vaaraksi.

Kotimaa
Mies hiihtämässä pakkasella
Toni Pitkänen / Yle

Vaikka ilman lämpötilat paukkuvat tällä viikolla kolmessakymmenessä pakkasasteessa, se ei ole syy olla lähtemättä ulos. Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen erikoislääkäri Kai Savosen mukaan terveen ihmisen elimistö ei kärsi kovastakaan pakkasesta.

– Kyllä terveet hengitystiet ja keuhkot kestävät varsin hyvin kovaakin pakkasta, samoin terve sydän ja verisuonet. Ne eivät kylmästä kuormitu.

Savosen mukaan enemmän huomiota kannattaa kiinnittää paleltumariskiin. Lapsilla se on hieman aikuisia isompi, mutta heilläkään ei suuri.

– Se johtuu puhtaasti lapsen kehon mittasuhteista, eli pienemmällä kylmettyminen voi teoriassa tapahtua herkemmin kuin aikuisilla. Mutta käytännössä kun lapsi on puettu asianmukaisesti ja lapsi liikkuu, ei siitä lapsillekaan ole vaaraa.

Ruskea rasva ei kerry kylmäaltistuksella

Savosen mukaan ihmiskeho sopeutuu keskimäärin paremmin kuumaan kuin kylmään ilmanalaan.

– Lämpimässä oleskellessa elimistössä tapahtuu paljon isompia muutoksia kuin kylmässä. Voi olla, että kylmässä oleskelun jälkeen näkyy joitain pieniä havaittavia muutoksia, mutta pääpiirteissään sopeutumismekanismit kuumaan ovat paljon selkeämmät. Ei voi laskea sen varaan, että talven mittaan pärjäisi koko ajan vähemmällä vaatetuksella, Savola toteaa.

Niin kutsutun ruskean rasvan kerryttäminen itseään kylmällä karaisemalla on Savosen mukaan kaupunkilegendaa. Kylmäjuoksun terveysvaikutuksista ei ole myöskään tieteellistä näyttöä, ja avantouinninkaan nimeen erikoislääkäri ei terveyden edistämisen nimissä vannoisi.

– Toki se virkistää, mutta ei sillä mitään maagisia terveysvaikutuksia ole saatu aikaan. Tutkimuksia on lisäksi olemassa vielä melko vähän.

Kylmään tottuu lähinnä henkisesti

Savosen mukaan erittäin kylmässä tehtävään tai erittäin kovaan rasitukseen voi toki totuttaa itseään pikku hiljaa, mikäli kylmä tuntuu omasta mielestä pahalta.

– Jos itseni pitäisi lähteä Siperiaan hiihtämään, niin ehkä totutteluvaiheessa voisin käyttää jonkinlaista suun edessä pidettävää suojaa, joka pikkuisen lämmittäisi sisäänhengitysilmaa. Mutta ei Suomen 20 tai 30 asteen pakkaset vielä ole semmoisia lämpötiloja, jotka terveelle hengityselimille kohtuuttomia vaatimuksia asettaisivat.

Savosen mukaan kylmään tottuminen on pitkälti henkinen kysymys.

– Jos harrastaa talvista ulkoliikuntaa ja on tottunut ponnistelemaan kylmässä, kyllähän silloin varmaan on tottunut kylmän ilman hengittämiseenkin paremmin kuin siihen tottumaton. Mutta ei kylmä ilma tottumattomallekaan ole sinänsä vaarallista, eli ei sitä tarvitse sen takia välttää.

Savonen korostaa, että henkilöillä, joilla on diagnosoitu esimerkiksi hengitys- tai verenkiertoelinten sairaus, tilanne on toinen, ja tällaisten henkilöiden voi olla tarpeellista rajoittaa pakkasella liikkumista.

– Sama koskee tietenkin myös kuumassa tapahtuvaa rasitusta. Mutta terveelle sekin on tottumiskysymys.