Älä säikähdä mittaria, kuntoilu onnistuu pakkasellakin

Pakkasten kiristyessä moni jättää lenkin väliin. Liikunta tuntuu tavallista raskaammalta ja hengitys kuivalta. Tutkijan mukaan kylmyys on kuitenkin vain suojautumiskysymys.

Kotimaa
Mies kirkkaanvärisessä takissa potkukelkkailee pyörätiellä. Vastaan tulossa pyörää taluttava nainen ja kävelijä.
Anri Koski / YLE

Aikuisten kilpaurheilussa on usein pidetty nyrkkisääntönä 17 asteen pakkasrajaa. Raja onkin paikallaan, jos on pakko pukeutua tietyllä tavalla ja liikkua täysillä omista tuntemuksistaan huolimatta. Tavallinen kuntoilija voi kuitenkin vaikuttaa niin moneen asiaan, ettei rajoja tarvitse, vakuuttaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki.

Suojautumisen perustaksi tarvitaan realistinen käsitys lämpötilasta ja tuulesta. Niiden yhteisvaikutuksen voi tarkistaa esimerkiksi ilmatieteen laitoksen sivuilta. Tärkeintä on pukeutua riittävän lämpimästi. Myös hengitystä olisi hyvä suojata.

– Tarvitaan niin sanottu lämmön ja kosteuden vaihdin, esimerkiksi kaulaliina. Uloshengityksellä vaihtimeen jää lämpöä ja kosteutta, joista sisäänhengittäessä saa osan takaisin, Rintamäki kuvailee.

Jos on taipumusta rasitusastmaan tai työskentelee kylmässä raskaita suorituksia tehden, voi hankkia hengityksen suojaksi myös siihen tarkoitukseen myytävän varsinaisen hengitysilman lämmittimen.

Pakkanen tekee kuntoilusta raskaampaa

Kovalla pakkasella kuntoillessa kannattaa ottaa huomioon liikunnan raskaus. Polkupyöräily on hitaampaa, sillä pyörän osat jäykistyvät kylmässä. Lämmin vaatetus lisää kuormitusta painonsa takia ja vaatekerrokset lisäävät kitkaa. Vaatteiden vaikutuksesta on tutkimuksiakin.

– Jokainen kilo vaatetusta lisää noin 3 prosenttia energiankulutusta, riippuen liikuntamuodosta, Rintamäki kertoo.

Toisaalta juuri liikunnan raskaus tuo ihmiselle hyötyjä. Kunto kasvaa, kun rasitusta on riittävästi.

Tutkimusprofessori ei näe estettä pakkasella liikkumiselle edes silloin, kun kyseessä on tupakoiva ihminen. Tupakoijan täytyy kuitenkin kuunnella kehoaan entistä tarkemmin. Hengitys voi tuntua raskaalta, koska savu vahingoittaa keuhkoja. Kädet ja jalat palelevat herkemmin, sillä nikotiini supistaa ääreisverenkiertoa.

– Tupakoinnista ei ole minkäänlaisia hyötyjä, tässäkään asiassa, Rintamäki muistuttaa.

Lapset ulos aikuisten kanssa

Omien tuntemusten lisäksi on hyvä seurata kaverin tilannetta, erityisesti kun kyseessä on lapsi. Tuulelle alttiit kasvot paleltuvat helposti ja huomaamatta. Jos kengät ovat ahtaat, saattavat pienet varpaat olla herkkiä paleltumille. Sormikkaiden sijaan kannattaa pukea rukkaset tai lapaset.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tarkemmin häntä täytyy seurata. Lapsen omiin tuntemuksiin ei kannata luottaa, eikä pieni lapsi voi itse tehdä päätöksiä ulkoilun kestosta, Rintamäki kertoo.

Kylmässä lämpötasapaino riippuu vaatetuksesta ja liikunnasta. Lapset ovat luonnostaan aktiivisia, eikä ulkona leikkimistä pidä rajoittaa liikaa. Turvallisinta on lähteä itse mukaan ja hankkia liikunnan hyödyt samalla koko perheelle.